Minkälaisia nimikkeitä sinä olet yhdistänyt itseesi?
Tutkija. Väikkäriopiskelija. Akateemikko. Äiti. Kenshi. Blogaaja. Valokuvaaja. Magicin pelaaja. Lautapelaaja. Matkailija. Scifi-fani. Hörhö. Ja niin edelleen.
'Gootti' on nimike, jota olen sujuvasti sivunnut vuosikymmenten ajan, mutta vasta tänä keväänä se katsoi minua silmiin ja huomasin kiinnittäväni siihen huomiota enemmän kuin aiemmin. Viime viikolla hyppäsin vähän omalta mukavuusalueeltani ja osallistuin Gootti-musafestareille Lumoukseen Tampereella.
Äkkiseltään keksin kaksi hyvää syytä, miksi näin kävi...
Paikalla oli myös suomalainen goottimuotiblogaaja "Bones & Lillies" Karoliina (alla) aivan huikeassa viktoriaanisessa taftimekossa, jonka oli tehnyt itse. Aivan käsittämätöntä! Tämä mekko oli niin paljon samanlainen kuin yksi kaikkien aikojen suosikkimekoistani, first ladyn päällä West Wingissä ollut kuparin värinen kaunotar, että olin ihan myyty jo niissä liikennevaloissa, joissa Karoliinan näin ekaa kertaa. Katso paremmat kuvat asusta täältä.
No joo. Muoti kyllä - sitä ymmärrän nykyisin jotenkuten. Musiikki sen sijaan... Minähän en siis tiedä, mitä on hyvä musiikki. Musiikissa minulle tärkeintä on ehkä sanoitus ja mieluiten kuuntelen pop/rockia tai jopa countrya. Tiedän, että musiikkimakuni on aika karu ja purkkateini - en ole siitä ylpeä. Haluaisin oikeasti osata kuunnella jotain hyvääkin.
Myönnän että olen epämusikaalinen enkä oikeasti osaa soittaa mitään muuta kuin ehkä hieman nokkahuilua ja kanteletta.Vaikkakin olen pyörinyt hörhöpiireissä jo pitkän ajan, joka tietysti joiltakin osin sisältää myös gootteja, tämä kulttuuri on minulle aika uutta. Tapahtumissa kuten finnconissa ja worldconissa näkee samantyyppisesti pukeutuneita ihmisiä, joten ihan hirveän kauas ei tarvinnut visuaalisessa mielessä mennä.
Uusien asioiden kokeileminen on minulle aina mieluinen juttu, joten päätin lähteä mukaan kun ystäväni pyysivät.
En tiedä, mitä oikein odotin. Ehkä sitä et olisin hieman ahdistunut tai että se ei olisi mun juttu. Nämä ennakkokäsitykset kuitenkin tuli listittyä nuijalla.
Ilta oli mitä parhain. Ja alkoi Suomelle epätyypillisellä helteellä, joka kuitenkin illan aikana viileni.
Goottimusaa ehdimme kuulla kolme neljästä bändistä. Yllätyin myös siitä, miten paljon musiikista pidin. Kolmesta bändistä ensimmäinen oli eniten mieleeni, Golden Apesilla oli ihana täysin pihalla tai deekiksellä oleva solisti, joka tuon tuostakin joutui hieman itseään keräilemään. Seuraava bändi oli Sleetgrout Venäjältä ja soitti selkeästi illan suosituinta ja tanssittavinta musiikkia.
Ystävälliset gootti-kulttuurioppaani T&S aloittivat gootti crush course koulutukseni näyttämällä minulle 'how to dance goth?' Videon ennen lähtöä ja täytyy sanoa et harvoin olen törmännyt pedagogiikaltaan parempaan opetusmateriaaliin! Katso tämän postauksen lopusta, et pety!
Pieni opettaja sisälläni iloitsi ja opin mm. Että goottitanssimisessa oleellista on osata 1) puhdistaa näkymättömiä hämähäkin seittejä, 2) tarjoilla cappuchinoa ja vetää se sitten nenän edestä pois ja etenkin 3) osata astua kuolleen ruumiin yli. Näitä oppeja en päässyt hyödyntämään läheskään tarpeeksi sillä kolmas brittibändi Red Sun Revival ei ollut lainkaan niin tanssittava kuin edeltäjänsä... Mutta kyseessä oli siis Lumouksen eka päivä, perjantai, joten oletan että lauantaille ja sunnuntaille oli laitettu enemmän show stoppereita.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin nautin Lumouksesta todella paljon. Oli mahtavaa katsoa pukuloistoa, jolla porukka oli ilmaantunut paikalle: paljon pitkiä hiuksia, miehiä kilteissä (need I say more?) ja muissa hameissa, korsetteja, röyhelöitä, rastoja, solkia, rimpsukoita. Pelkästään jo näitä ihastellessa aika kului.
Mutta ehkä kuitenkin parasta oli että aivan kuten hörhöpiireissäkin, sain olla ihan vaan oma itseni.
Kiitoksia kulttuurikokemuksesta, ystävät - täytyy kokeilla toistekin.
Last week on Friday i was drawn into a crash course on goth. Sure, being a science fiction fan, my paths have crossed goth ness before, but never have I gone and actually listened a goth band play nor have a dressed up as one. Despite of my worries of not fitting in, I had a splendid evening of interesting music and of course observing the effort and variety of the goth fashion - this I could do for hours. Long haired men in quilts! Need I say more? This was so my thing that I'm still a bit puzzled by the experience. One of the reasons I was so at ease in this club was clearly the pedagogically splendid video 'how to dance goth?' Which surely everyone should see to understand the nature of cob web swiping, cappuccino withdrawing and how to step over your dead friend. Possibly the most enjoyable perspective at the end was that just like with scifi fans, I felt very much at home. Thank you T&S for dragging me out of my comfort zone. Refreshing and very enjoyable:)
Tutkija. Väikkäriopiskelija. Akateemikko. Äiti. Kenshi. Blogaaja. Valokuvaaja. Magicin pelaaja. Lautapelaaja. Matkailija. Scifi-fani. Hörhö. Ja niin edelleen.
'Gootti' on nimike, jota olen sujuvasti sivunnut vuosikymmenten ajan, mutta vasta tänä keväänä se katsoi minua silmiin ja huomasin kiinnittäväni siihen huomiota enemmän kuin aiemmin. Viime viikolla hyppäsin vähän omalta mukavuusalueeltani ja osallistuin Gootti-musafestareille Lumoukseen Tampereella.
Paikalla oli myös suomalainen goottimuotiblogaaja "Bones & Lillies" Karoliina (alla) aivan huikeassa viktoriaanisessa taftimekossa, jonka oli tehnyt itse. Aivan käsittämätöntä! Tämä mekko oli niin paljon samanlainen kuin yksi kaikkien aikojen suosikkimekoistani, first ladyn päällä West Wingissä ollut kuparin värinen kaunotar, että olin ihan myyty jo niissä liikennevaloissa, joissa Karoliinan näin ekaa kertaa. Katso paremmat kuvat asusta täältä.
No joo. Muoti kyllä - sitä ymmärrän nykyisin jotenkuten. Musiikki sen sijaan... Minähän en siis tiedä, mitä on hyvä musiikki. Musiikissa minulle tärkeintä on ehkä sanoitus ja mieluiten kuuntelen pop/rockia tai jopa countrya. Tiedän, että musiikkimakuni on aika karu ja purkkateini - en ole siitä ylpeä. Haluaisin oikeasti osata kuunnella jotain hyvääkin.
Myönnän että olen epämusikaalinen enkä oikeasti osaa soittaa mitään muuta kuin ehkä hieman nokkahuilua ja kanteletta.Vaikkakin olen pyörinyt hörhöpiireissä jo pitkän ajan, joka tietysti joiltakin osin sisältää myös gootteja, tämä kulttuuri on minulle aika uutta. Tapahtumissa kuten finnconissa ja worldconissa näkee samantyyppisesti pukeutuneita ihmisiä, joten ihan hirveän kauas ei tarvinnut visuaalisessa mielessä mennä.
Uusien asioiden kokeileminen on minulle aina mieluinen juttu, joten päätin lähteä mukaan kun ystäväni pyysivät.
En tiedä, mitä oikein odotin. Ehkä sitä et olisin hieman ahdistunut tai että se ei olisi mun juttu. Nämä ennakkokäsitykset kuitenkin tuli listittyä nuijalla.
Ilta oli mitä parhain. Ja alkoi Suomelle epätyypillisellä helteellä, joka kuitenkin illan aikana viileni.
Goottimusaa ehdimme kuulla kolme neljästä bändistä. Yllätyin myös siitä, miten paljon musiikista pidin. Kolmesta bändistä ensimmäinen oli eniten mieleeni, Golden Apesilla oli ihana täysin pihalla tai deekiksellä oleva solisti, joka tuon tuostakin joutui hieman itseään keräilemään. Seuraava bändi oli Sleetgrout Venäjältä ja soitti selkeästi illan suosituinta ja tanssittavinta musiikkia.
Ystävälliset gootti-kulttuurioppaani T&S aloittivat gootti crush course koulutukseni näyttämällä minulle 'how to dance goth?' Videon ennen lähtöä ja täytyy sanoa et harvoin olen törmännyt pedagogiikaltaan parempaan opetusmateriaaliin! Katso tämän postauksen lopusta, et pety!
Pieni opettaja sisälläni iloitsi ja opin mm. Että goottitanssimisessa oleellista on osata 1) puhdistaa näkymättömiä hämähäkin seittejä, 2) tarjoilla cappuchinoa ja vetää se sitten nenän edestä pois ja etenkin 3) osata astua kuolleen ruumiin yli. Näitä oppeja en päässyt hyödyntämään läheskään tarpeeksi sillä kolmas brittibändi Red Sun Revival ei ollut lainkaan niin tanssittava kuin edeltäjänsä... Mutta kyseessä oli siis Lumouksen eka päivä, perjantai, joten oletan että lauantaille ja sunnuntaille oli laitettu enemmän show stoppereita.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin nautin Lumouksesta todella paljon. Oli mahtavaa katsoa pukuloistoa, jolla porukka oli ilmaantunut paikalle: paljon pitkiä hiuksia, miehiä kilteissä (need I say more?) ja muissa hameissa, korsetteja, röyhelöitä, rastoja, solkia, rimpsukoita. Pelkästään jo näitä ihastellessa aika kului.
Mutta ehkä kuitenkin parasta oli että aivan kuten hörhöpiireissäkin, sain olla ihan vaan oma itseni.
Kiitoksia kulttuurikokemuksesta, ystävät - täytyy kokeilla toistekin.
Last week on Friday i was drawn into a crash course on goth. Sure, being a science fiction fan, my paths have crossed goth ness before, but never have I gone and actually listened a goth band play nor have a dressed up as one. Despite of my worries of not fitting in, I had a splendid evening of interesting music and of course observing the effort and variety of the goth fashion - this I could do for hours. Long haired men in quilts! Need I say more? This was so my thing that I'm still a bit puzzled by the experience. One of the reasons I was so at ease in this club was clearly the pedagogically splendid video 'how to dance goth?' Which surely everyone should see to understand the nature of cob web swiping, cappuccino withdrawing and how to step over your dead friend. Possibly the most enjoyable perspective at the end was that just like with scifi fans, I felt very much at home. Thank you T&S for dragging me out of my comfort zone. Refreshing and very enjoyable:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti