Disneyland

En ole koskaan käynyt Disney-landissa. Suhteeni Disney-elokuviin on vähän sellainen ällötys/rakastus -luokkaa. Osaa elokuvista en jaksa katsoa lainkaan ja toiset ovat ihmeellisiä taianomaisia kertomuksia, joita voin katsella päivästä toiseen uudestaan ja uudestaan.

Kun minä olin lapsi ja nuori, ne "the Disney elokuvat" minulle olivat:

Kaunotar ja Hirviö

Aladdin

Leijonakuningas

Miekka kivessä

Pocahontas

Hercules

Ja Mulan

Kaikki nämä pätkät olen nähnyt varmaan kymmeniä kertoja. Mut siis Bambi, Dumbo, Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Mikki-hiiret, Aku Ankat ja kumppanit argh... En pysty katsomaan niitä. Ehkäpä syy siihen on, että ne on tehty siihen aikaan, kun hahmot oli luotu "tyhmiksi" tai "reppanoiksi" ja heille naurettiin siitä näkökulmasta. Vähän sama syy kuin miksi en pysty katselemaan Charlie Chaplinia... Kun minusta nolailussa ei vaan ole mitään hauskaa.

Minä en koskaan ole kokenut tarvetta päästä Disney-landiin. Siellä kuitenkin vierailin viime lauantaina. Syynä oli se, että mieheni veljen puolisko Wheels päätyi Shanghain Disney-landiin töihin tänä keväänä ja halusin ehdottomasti tavata hänet, kun kerta olin Shanghaissa. Hän ehdotti, että tavattaisiin hänen työpaikallaan Tarzan-teatterissa. Hän on siis stage manageri eli kertoo esiintyjille ja tekniikoille että milloin kukakin menee ja mihin suuntaan ja mitä milloinkin tapahtuu esityksen aikana. Kirjoitan Wheelsin esityksestä vielä toisen postauksen huomiselle.

No mutta koskapa olin jokatapauksessa Disney-landilla niin päätin katsastaa sen tarjontaa muutenkin. Olin varautunut siihen, ettei sillä ole minulle juurikaan mitään annettavaa yksin... Ja sydämeni särkyi vähän kun ajattelin, miten kovasti minun pikkuiseni olisi halunnut olla siellä mukana. Jos ymmärtäisi että mikä se sellainen Disney-land on. Hänen kanssaan minusta on nimittäin tullut disney-fani useammallekin elokuvalle. Meillä katsotaan päivittäin:



Autot ja Autot 2

Rattatouille

Toy Story 1-3

Finding Nemo

Bolt

(Toki näiden lisäksi myös muiden tuottajien animaatioita kuten Kungfu panda, Rango, Puss in boots, Over the Hedge jne)

Ja sitten Disney on tietysti viime vuosina tehnyt tiettyjä Live-action elokuvia (Enchanted) ja ostanut oikeuksia (Star Wars) tarinoihin... Joten ehkä "ei mitään mulle" asenteeni ollut ihan hirveän kohdallaan...

Tirautin ekat itkut jo tullessani sisään törmätessäni Disney- kulkueeseen, jossa Mulaniksi pukeutuneet tytsyt steppailivat... Musiikkihan se tietysti on, mikä saa minut helposti liikuttumaan. Ja sitäpaitsi Mulanin tarina on sankarittaresta Kiinassa, joka käy sotimassa miesten sodissa... Onneks tällä tarinalla ei oo mulle mitään kosketuspintaa... Oon siis aivan succer kaikille female protagonisteille. Auttaa kun on vielä Kiinasta...

Shanghain Disney-land on avautunut kolme viikkoa sitten eli se on varsin tuore business... Ja ensimmäinen laatuaan Mainland Kiinassa.

Disney-landille on toki tehty oma metroasemakin, koska no... kiinalaiset ovat juuri niin amerikkalaismielisiä, että tämä massivikompleksi tulee vetämään massoja ja taas massoja vierailemaan. Disneyland sijaitsee metrokartan kaakossa linjan 11 päässä. Keskustasta sinne pääsee ruuhka-aikaan noin tunnissa tai 45minuutissa.

Sisäänpääsy peek-aikana yhdeksi päiväksi aikuiselta maksaa 499yuania eli n. 60-70euroa (riippuen valuuttakursseista) elikkäs mitään halpaa lystiä tämä ei tietystikään ole, lasten sisäänpääsyt eivät ole paljon halvemmat. Puistossa on paljon huvipuistovälineitä, joihin voi jonottaa sisään. Useimmissa oli porukkaa tunnin-120minuutin jonoiksi... En sitten käynyt yhdessäkään vuoristoradassa, minulla ei ollut sellaiseen aikaa.

Sen sijaan minä suuntasin kulkuni suoraan "Tomorrow-landiin", josta löytyi Millenium Falconin mallinen Star Wars-näyttely. Olen sitä mieltä, että taidan jättää senkin toiseen postiin niin ei tule tästä ihan maratonipitkä.

Jedit ja Sithit jätettyäni taakse, oli ulkona alkanut sataa. Minulla oli noin puoli tuntia aikaa löytää itseni puiston toiselta laidalta, missä Tarzanin teatteri sijaitsee. Sade oli vaan yhtymään päin, mikä valitettavasti haittasi kokemastani, mutta ei läheskään niin paljon kuin olisi haitannut jos mukana olisi ollut pieni puolisuomalainen.

Sulleloin siis ohi Enchanted Sing along-teatterin ja disney-linnan ympäri jättäen mm. pirates Of the caribeanit väliin. Lopulta kahlasin vedessä nilkkoja myöten, mutta löysin Wheelsin, loppu hyvin, kaikki hyvin.

Katseltiin Tarzan yhdessä VIP paikoilta ja sitten suuntasimme Disney-Towniin hyvin ansaitulle illalliselle ja oluille. Disney-town on Disney-landin kyljessä oleva ostos- ja ravintolakaupunki. Sieltä löytyy kivoja ravintoloita. Sanoin et mulle käy mikä vaan, mut ehkä ei länkkäriruokaa kumminkaan. Wheels vei minut sitten kantakuppilaansa japanilaiseen Ramen-paikkaan, jossa ruoka oli todella hyvää. En yleensä syö nuudeleita, mut kai sitä joskus saa herkutella vai mitä..? Seuraamme liittyi myöhemmin myös hänen HongKongilainen kollegansa, joka on vastuussa yhdestä toisista puiston teatteriesityksistä.

Kaikenkaikkiaan kokemukseni Shanghain Disneylandista oli positiivinen. Onhan se ihmeellinen ja taianomainen paikka. Uskomatonta miten massiivisista ihmismääristä riippumatta jokainen voi kokea olevansa osa sitä omaa henkilökohtaista disney-tarinaa, juuri sitä, joka on eniten itseä koskettanut. Minulle se oli fotosessio täysin "in character" Darth Vaderin kanssa, joka oli erittäin pelottava ja kiinalaiseksi siis varsin vakuuttava esiintyjä...

Olen varma, että tämä puisto on parhammillaan parin vuoden päästä, kunhan henkilökunta oppii, että mitä missäkin on ja mitä tapahtuu jne. Eikä tämä missään tapauksessa tule olemaan ainoa Disney-land Mainland-Kiinassa.

Oltuani Japanissa 2013 ja juteltuani paikallisen opiskelijan (19v) kanssa siellä, hän kertoi, että sen, mistä tietää, että parisuhde jonkun tytön kanssa on vakiintumassa, on se, kun vie sen Disney-landiin. Siis että ihan ketä vaan sinne ei viedä. Niin ettäs tiedätte, vierailu Disney-landissa on vakiintumisen merkki. Mitähän se kertoo minusta, että tein tämän retken itsekseni? Onko suhteeni itseeni vihdoin vakiintumassa???

/ I visited Disneyland last weekend. I’ve never felt the need to go - this was my first visit. Sure, there’s Disney films that moved me. But they are the ones I saw when I was a kid, you know: Beauty and the Beast, Aladdin, The Lion King, Pocahontas, Hercules, Mulan… Now of course I watch a lot of Disney with my son: Cars, Toy Story, Bolt, Ratatouille and Finding Nemo are all films that are watched over and over again in our household. And I agree, these are magical stories. Still, I could never really stand the Mickey Mouse nor Donald Duck… They were characters from the time when people were making films on laughing to those who are stupid of fall into a ditch. And I never saw that as funny. The same reason why Charlie Chaplin is difficult for me to watch. I prefer stories of rational protagonists who make their own choices. I walked into Disneyland very sceptical and the first thing I saw was the parade with Mulan female soldier dancers. I got tears into my eyes… I was like WtF… How is it that this shit gets me emotional when so little things in life do at the moment… But a female fighter that saves China from foreign invaders… Yeah that is a story that moves me. And the dragon is very cute. So yeah I decided to give Disneyland a shot.

Shanghai Disneyland is brand new and it’s a venture between the Chinese and Disney, not completely controlled by either. It opened on 16th of June. That’s why I’m here as they have recruited foreign help from Singapore, including my Brother-in-law’s fiancé, who I have come to meet here. I decided to head out to see the Star Wars exhibition before meeting him though, and I had my special moments inside the millennium falcon shaped exhibition rooms. I’ll write a second pst about that, as well as about Tarzan, the show that I went to see there. Otherwise this post would be even longer.

Overall I was happy to visit Disneyland, even though it started to rain after I got out of the Millennium Falcon. There would have been plenty more to see: The Enchanted Sing alongs, to Pirates of the Carebean shows and more. So enough for two days for sure. Plus the Disney town for shopping and restaurants afterwards. I wouldn’t recommend it to a five year old autistic child though, because standing in line for 60-120minutes to get into any of the rollercoasters - well, that’s just too long. I think that Disneyland should be more than standing in lines at the end of the day… So perhaps they should work that out somehow. That certainly is the biggest challenge of doing something this big at the country the size of China - how to control the herds. 

Disneyland is at the end of line 11 on the Metro, which on its own of course makes it easy to get there. After leaving the park, I felt good, although wet. I think Disney does a great job by getting into the hearts and minds of people through these stories. All the stories are something personal to the people watching or listening. Like Star Wars and Mulan are to me. I think it is quite remarkable that even with thousands of people there still with you, you feel like you’ve tapped into your childhood and experienced something special. Power of a good tale.