Parasta elämässä on kesä. Se Suomen viiden minuutin kesä. Se mikä on tässä tänään. Parasta on myös olla viisivuotiaan pojan äiti. Sellaisen pojan, jonka mielestä olis parasta käydä uimassa ihan joka päivä. Ja useita kertoja päivässä. Parasta on se, että hänen kanssaan voi päivittäin hypätä seikkailuun, on se sitten ulkovoimistelutreenit uinnin jälkeen Tuomiojärvellä taikka kävely salaisessa puutarhakäytävässä, joka löytyy meidän talon takaa. Parasta on kaikki tämä lämmin ja aurinko. Pienet vaatteet ja työpaikan kahvihuoneen häiriintyneet keskustelut. Parasta on aamutreenit Agoralla. Parasta on äiti, joka on poiminut pakastimen täyteen mustikoita ja siivonnut meidän huushollin ja pessyt ikkunat.
Parasta on Suomen sosiaaliturva, joka tukee erityislapsen vanhemman työtä ja lapsen terapiaa lähettämällä päätöksiä heinäkuussakin. Ja parasta on etenkin istua myöhään yöhön lämpimällä terassilla pohdiskellen Kantin tietoteoriaa, Descartesin kritiikillä ja Wittgensteinin pohdinoilla höystettynä. Onko olemassa muutakin kuin tiedostettua, koettua tietoa? Onko sitä, mistä ei voi puhua, josta on vaiettava? Parasta on just ne parhaat ihmiset elämässä, joiden kanssa ei haittaa vaikka juttelis sellaisia monologeja, joista ei muut voi saada selvää. Riittää niinku että on.
Parasta on saada joka ikinen päivä elää sellaista elämää, jossa on oma vapaus olla sellainen kuin on ja päättää omista asioistaan. Se on juuri nyt parasta.
Mää sain positiivisuushaasteen. Kelpaakohan tää?
/Right now, the best things in life are here: the one minute of Finnish summer. Being the mother of a five year old boy that is always ready for an adventure. Mother Of a boy that Thinks We should go swimming every day. Many times per day. Best is also the new and old friends, the deep and shallow conversations. Specifically the never ending office coffee room discussions on odd boobs, orange legs, synchronised menstruation and sex worker's lives. Best are the letters from Finnish social security workers who provide statements to assist parents of disabled kids even on holiday season.
But overall best, is to the freedom. Every day to be who I am. And make my own decisions.
I got a positivity challenge. I wonder if this will do...
Mieletön tuo viimenen kuva! Täällä kuvia selailen kun en voi lasten kanssa lukemiseen keskittyä! Tsemppiä arkeen!
VastaaPoistaLyyti / puistonreunalta.blogspot.fi/