Aikalisä leijonametsässä

 
Elämä tuntuu päivästä toiseen olevan aika hektistä. Ei pelkästään Suomessa vaan myös täällä toisella puolen palloa.

 

Välillä olisi syytä ottaa aikalisä ja vaan olla.

 Olen viimeisen viikon aikana käyttänyt öitäni töiden tekemiseen. Kun ei vaan muuten yksinkertaisesti ehdi. Kirjoittelin parikin paperia, työstin yhden luennon ja e-Oppikirjan materiaalit. Rästissä on vielä monia juttuja, niin kuin vaikka se väikkärin intro. Minäkö huono ajankäytön hallitsija? Myönnetään, että näin se on. Olen aivan viime tingassa tekijä. Jos on ihan pakko niin silloin kyllä syntyy. Deadline is my middle name. Olen iloinen siitä, miten paljon olen saanut asioita aikaan, mutta en siitä, että pystyn parhaiten keskittymään öisin. Silloin mikään ei häiritse minua, ei ole sosiaalista elämää, eikä keskeyttäviä meilejä. Jospa voisin olla aina niin tehokas kuin yöllä. Työkaverit tapaavat minut joskus nukkumasta työpaikan sohvalta aamulla, kun olen viettänyt yön töissä paperin kanssa. Iltaisin en kotona töitä yleensä tee, ellei ole aivan pakko. Illat ovat perheaikaa. 

Tiedän et tämä ei ole mitenkään voittava konsepti ja välillä on ihan pakko nukkua niitä univelkoja pois. Tai muuten muuttuu Zombiksi.

 Kiinassa otan aikalisää olemalla poikani kanssa. Suosikkipaikkojamme on tämä "leijonametsä". Kirjoittelinkin tästä varmasti vuonna 2013, mutta valitettavasti kiinalainen netti ei anna mun etsiä, saati linkata edellistä postausta tähän. Sori... Jos olette uudempia lukijoita, niin kyseessähän on läheisen taideyliopiston kampusalue, jonne on tuotu ties kuinka paljon näitä käytöstä poistettuja pystejä, joissa on yleensä leijona päässä. Niihin sidottiin aikanaan esim. hevonen kiinni, mutta joskus lähimenneisyydessä niitä ei enää kaivattu ja yksi keräilijä alkoi ostaa niitä ja tuoda jokapuolelta Xi'ania tänne. Kokoelma on aika massiivinen ja aivan huikea nähtävyys vaikka tätä ei tosiaankaan löydy mistään Trip advisorista... Satumme vaan asumaan ihan lähellä tätä ihastuttavaa kampusta, jossa on leijonametsän lisäksi pikkuinen lampi ankkoineen ja mustine joutsenineen.

 Käymme täällä pojan kanssa chillailemassa. Vielä vuosi sitten hänen kanssaan ei olisi onnistunut, mutta nyt voin ilokseni sanoa, että voin antaa hänen juosta ja hän pysyy aikaa hyvin ääniopastuksen kanssa kontrollissa, eikä tarvitse pelätä, että karkaa tai tipahtaa järveen. Ihanaa aikaa, voidaan lomailla ja molemmat voi tehdä omia juttujaan, minä vaikka lukea tai kuvailla asuja ja poika tutkia ympäristöä, juosta ja kiipeillä.

 Tällaisia hetkiä tarvitsee, että saa ladattua akkuja täällä. Kampuksella on myös hyvin rauhallista. Yleensä vaan pari opiskelijaa, jotka nekin harvoin uskaltautuvat juttusille. Yliopistojen kampukset ovat muutenkin Kiinan kaupunkien pieniä turvasatamoja - sisällä on huikeita puistoja, mutta paljon vähemmän tohinaa kuin itse keskustan kaduilla. Hyvä vinkki tällaiselle pohjoismaiselle, joka on kuitenkin tottunut siihen, et milloin vain voi kävellä metsään ja olla itsekseen. Vaikka kuinka olenkin sosiaalinen ja ekstrovertti, kaipaan myös sitä rauhoittumista. Sellaiseen nämä paikat sopivat mainiosti.

 Mun päivän asu/Outfit of the day
Tunika-mekko/Top dress: 2nd Hand Japan

Shortsit/Shorts: Benetton

Kassi/Bag: Muslimikortteli

Arskat/Shades: Very old

---

Topfish outfit of the day:

T-shirt/Teeppari: Kobayashi Fire department

Shorts/Shortsit: Mango

Sandaalit/Sandals: Halonen

Hattu/Hat: Moomin

 Life if not busy only in Europe, but also here on the other side of the globe. Or so it seems. I have been working hard lately - mainly during the nights, because I just have not had the time during the day. It's easier to be sleep deprivated with a kid than to write a paper when he's awake. That's a sad truth. However I know I have a problem of time management - I should learn to predict what's going to happen a lot earlier and then start the work not on the night before. However my personality is the 'very last minute' worker. It is not good, I know, but that's the way I get things done. I am however at the stage in my career now when I not only have to get things done, but have to get things done well... That's the main stress I guess, to get to that next level as a paper writer and researcher. One day I looked at my publishing resume and realised that yeah, it does not fit one page anymore. It's not like I have published one or two papers. I have written many papers. This is what I do for living. Now if I could only motivate myself in starting the papers early enough. Who knows a remedy for that? 

In the hectic life that is China, my safe haven can be found in the Forest of Lions, which is situated at the arts college campus near by. It's completely off the Trip Advisor grid - you will not find this in the guidebooks but yet it is one of the most impressive sights in Xi'an to me. It's a collection of hundreds of stone posts with lions on top which the director of the school collected while they were being thrown away... People used to tie their horses into these, but I guess in the modern world, what we call them now is art. 

Topfish and I come here to relax. I can control him pretty well with my voice now a days, which was not possible last year still. He's become a very obedient little boy and he tries ever so hard to please both me and daddy. Bless you little half-finn. Campuses of Universities are often like safe havens in the noisy world of the Chinese cities. That's a good tip to remember for us northerners who have gotten used to just being able to walk into the forest alone anytime.