Joo, terveisiä sairastuvalta. Ei mee taas ihan putkeen tää my so called life. Kävin maanantaina vetämässä ihan mahtavan reenin ihan oikeesti parhaan tsemppaajan kanssa ja no - sitten iski tää pojalta peritty lentsu. Niin että pitihän mun tällä viikolla ehtiä käydä Tampereella katsomassa hyvän ystäväni jo 10-kuista tytärtä, jota en ole vieläkään nähnyt - ja Turussa parin päivän työmatkalla. Elämä vaan ei mee aina niin kuin Strömsössä, joten olen tässä fiilistellyt lähinnä Finrxiniä ja Toy Story kakkosta, joka uppoo mun kaksvuotiaaseen kuin puuro ja valitettavasti sitä pitää katsoa ainakin kolme kertaa päivässä, ainakin ne ekat 20minuuttia. Love being sick so much.
Eilen illalla sitten lähti äänikin. Että en edes voinut yrittää mennä tänään töihin. No ehkä se oli hyvä. Mä pystyn suunnilleen kuiskaamaan. Voitte kuvitella miten hyvin kaksvuotiaan komentaminen onnistuu kuiskaavalla äänellä. Se hyppii tuossa sohvalla nytkin vesimeloninsa kanssa ja mä luon 'rajoittavia katseita'. Että silleen.
No mut koska pikkuisen energia vuotavasta nenästä huolimatta oli kanavoitava johonkin, käytiin koko perheellä shoppaamassa Kiinaa varten. Ostoslistalla oli lääkkeitä, alushousuja ja shortseja. +30 tai enemmän Japanissa tulee aivan varmasti shokkina tälle syksykansalle. Mieheni bongasi Lindexin alelaarista tän niin kiinalaismaisen paidan A:lle. Ne voi nyt olla niin samikset... Tosin mieheni kommentti oli, että "Tops, you are so going to hate us". No joo, mut oli niin söpö ja -70% alessa maksoi kokonaista 5,05eur, joten edes kiinalaiset ei pääse tällasiin hintoihin, epäilen...
Sen sijaan shortsivalikoima oli aika ankea, mutta löydettiin yhdet armyt, yhdet farkut ja yhdet vaaleansiniset. Isi approovasi. Siis todella harvinaista, että mä oon perheen miesten kanssa shoppailemassa. No kerrottakoon, että toinen sentään nukkui rattaissa pahimman edgen ajan.
Siis Kiinastahan voi ostaa melkein kaikkea. Mut ei aivan. Esim. mun jaloille sopivia kenkiä ei sieltä löydy, koska mun 40-41 koon jalka ei vaan mee niille jakeluun. Joten ostin sit Goretex-lenkkarit täsmälleen samaa mallia kuin edelliset - siis hyväksi havaitut. Nällä voi a) pelata sulkapalloa kiinalaisen professorin vuorolla ja b) muuten hoitaa kaiken kävelemisen loka-marraskuussa. Noin muuten aion ottaa ainakin yhdet balleriinat, yhdet sandaalit koroilla ja yhdet mustat korkkarit. Pärjääköhän niillä?
Että sellaiset fiilikset tänään. Jalat on vieläkin niin kuolleet maanantain jäljiltä, että mietin voinko mä ikinä toistaa sitä reeniä. Mut osa täytyy mennä tän flunssan piikkiin, täytyyhän?
Currently I am suffering from a complete loss of voice. This is very entertaining to my husband and apparently it's relaxing not to hear me speak at all. Thanks to a nice cold collected from my son, I had to dump all the plans of this week and I've mainly been lying on the couch, reading emails and avoiding to watch Toy Story 2 which my 2-year-old wants to see 3 times per day. Not that he lasts more than 20 minutes... Anyways, I hope to be well next week of course, so maybe a break isn't such a bad idea. We shopped for some China supplies today. Mainly drugs, pants and shoes, everything else you can buy there really.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti