Suomessa

... on pimeää.

Ja harmaata.

Ja märkää.

Ja keinovaloa.

Pöydällä on laskuja.

Kela vaatii, että ilmoittaisin oleskelustani Suomessa tai muuten uhkaa sosiaaliturvan päättyminen.

Vesimittarit on luettava.

Lapsen päivätoitosetelipäätös on tullut, tutustumiskerta odottaa lauantaita. 

Verokortit ovat postilaatikossa.

Molemmissa poskionteloissa on tulehdus, samoin toisessa korvakäytävässä. Kolmas antibioottikuuri käteen.

Silmäluomet eivät tykkää ilmastosta, ne protestoivat näyttäytymällä kuin spitaalisen punertava silmämeikki, joka joka toinen päivä luo nahkansa.

Ehkä menen huomenna töihin, ehkä en.

Tiedän, minun piti olla positiivinen.

Tervetuloa kotiin.

 

After we've returned to Finland from both China and December's festive holidays and all that, the everyday Finland hits you right on the face: It's dark - pretty much all the time. The bills need to be paid, the announcements of our return must be made to the tax officials as well as the social security people. Housing society needs their share, so does the other activities. I go and fetch the third antibiotics for an ilness that I've had since beginning of November. Now it's sinusitis and otitis media still. Welcome home.