Laukun hautajaiset ja muita Kiinatarinoita

 Kakkospäivänä Kiinassa tuntuu taas siltä kuin olisin ihminen. Nukuin 9h putkeen (kiitos poikani kun sinä nukuit sen 5+10h...) Kävin suihkssa, pesin ja kuivasin hiukset. Oho että on eri olo kuin eilen.
Nää jätkät paineli klo 9 laamatemppeliin. Mä olin silleen että kiitos käänän kylkeä siinä vaiheessa. Mieheni sinnikkyys palkittiin, sillä me vihdoin saimme käsiimme kaksi ihka-aitoa Pekingin metrokorttia, joilla huomenna on tarkoitus hurauttaa Badalingiin. Matka Kiinan muurillehan maksaa siis hirvittävän kamalat 60senttiä tuolla kortilla.

Poikani intoutui syömään hyvin tänään, eli riisiä kasviksilla ja munalla meni taas alas. Eiköhän tällä pöperöllä elä kuukauden. Hänen kunniakseen sanottakoon että maistoi tänään myös herneenpalkoa mutta tuli siihen tulokseen ettei ollut hänen juttunsa.

 Parsakaali sen sijaan ei maistunut hänelle tänään.

Minun ohjelmassani oli visiitti Dazhalan Jielle eli silkkikadulle.

 Jossa Century Silkissä kävin tinkaamassa itselleni hameen ja mekon. Saas nähdä mitä niistä tulee.

Pekingissä oli ihan perussää, hieman savusumuinen mut ei pahasti.

 Poikanen oli mukana Tienanmenille yrittäneessä joukossa, joka sitten tajusi viimein ettei sinne tänään ollut asiaa. Sellaista Kiinassa joskus on, että ihmisten aukiolle ei voi päästää ihmisiä.

 Paikallista muotia.

 Silmäpussit eivät ole kadonneet, mutta tänään sentään kärsi poseerata. Eilen tuntui et näyttäisin kameralle vaan pelkkää keskaria.

 Tyydyimme siis vaan vähän shoppailemaan.

Ostin A:lle uuden kassin vaippakassiksi. Vanha kunnon libero sai mennä roskiin Pekingissä.

Tämä hyvin palvellut laukku on seurannut A:ta sitten synnäriltä asti, joten olipa herkkä hetki jättää se. Mut joo arvostan sitä, että laukussa vetskari toimii...

 Dazhalanille oli pamahtanut Madame Tussauds... Toistaiseksi jonot eivät huimanneet päätä, mietin että olisinko edes tuntenut vahanukkeja, jotka siellä vastaan olisivat tulleet...

 En tiedä voikohan kukaan varsinaisesti käsittää sitä, miten hyvältä Starbucksin Caramel Latte maistuu Kiinassa? Siihen päivään kun useimmiten mahtuu aika paljon stressiä ja paikasta toiseen juoksentelua ja unettomuutta ja pinnan kiristelyä. Comfort drink!

 Tino setä pääsi vähän kokeilemaan pinnaansa pienen juoksentelijan kanssa. Tämä järjestely toimi hyvin. Minä menin edeltä ja olin ns. porkkana, hän tuli jäljessä ja oli se keppi. Niinpä poika pysyi kurssissa.

 Joo oothan sää nyt ihan kamalan söpö.

 Toinen päivä oli ekaa inhimillisempi. Vähemmän suorittamista, enemmän perustarpeista vastaamista. Huomenna sit muurille.

Day2 in Beijing has been mainly about shopping. And a little about eating. I went and ordered two taylor made clothing items from a woman that rips me off every time. Let's see how they turn up. Tienananmen square was blocked from toursists, which meant that my male colleagues mainly saw the Lama temple today and that was it. Overall, we did manage to eat well and gossip on top, so surely not a bad day in the world. Need to go to bed now, we are taking an early train to Badaling, the Great Wall that is.