Xi'anissa minulla on tietty määrä lempipaikkoja, joissa haluan ehdottomasti käydä. Yksi sellainen on muslimikortteli. Kiinalaiset muslimit ovat todella kaukana lähi-idän muslimien stereotyypeistä. Täällä he ovat leppoisia kauppamiehiä, joiden korttelissa myydään jos jonkinlaista ruokaa ja tilpehööriä.
Nyt, kun poikamme on viisi, hän ei enää istu rattaissa - tämä tarkoittaa paljon vähempiä reissuja muslimikortteliin. Kun hän oli 1,5vuotias, saatoin viettää siellä aikaa melkein joka iltapäivä - selaillen valikoimaa ja tehden ostoksia. Hän nukkui vaunuissa ja minä sain omaa aikaa. Täydellistä. Hän heräsi vasta tuktukissa...
Kävimme viime viikolla pitkästä aikaa muslimikorttelissa. Vaikka se onkin varsinainen turistirysä, silti siellä on aina mukava tunnelma minusta. Jotkut myyjät tunnistavat minut edelleen vuosien varrelta ja kommentoivat A:n kasvamista. Kuinka vanha hän on nyt? He kysyvät. Se on sentään lause, jonka osaan hyvin kiinaksi.
Muslimikorttelissa on aina myös kiinnostavaa kuvattavaa - viime viikolla oli lampaiden teurastusviikko ja ruhoja roikkui kadulla, kun ravintoloitsijat pujottelivat lihaa tikkuihin kesäkuumalla auringossa. Lienee selvää, että meidän perheessä ei syödä mitään Kiinan kaduilta. Täällä on maha tarpeeksi usein sekaisin muutenkin...
Olemme vuosien varrella pitäneet sellaista rajoitetta, että ravintolassa pitää olla ovi... Se on ihan toimiva ruokapolitiikka. Toki joskus ollaan jossain niin hornankuukkelissa, että tästä ei voi pitää kiinni... Mutta harvemmin kuitenkin.
Vatsanväänteitä aiheuttava ruoka voi olla kaunista. Valokuvaajalle muslimikortteli on just se juttu. Mut tietysti kun on ollut samassa kaupungissa viitisen vuotta on-off ja sinä aikana melkein kaiken kaikkiaan vuoden verran - no, tämä tarkoittaa sitä, että melkein kaikki paikat on jo niin läpeensä kuvattu, etten ota isompaa kameraani mukaan läheskään joka päivä vaan iphonen surkimuskamera kelpaa.
Sen, minkä olen huomannut on, että Kiinassa pitkään olleena tulee immuuniksi krääsälle eikä halua ostaa sitä enää yhtään.. Yak. Niinpä muslimikortteli kaikessa viehättävyydessään on menettänyt paljon Charmiaan minulle. Saa nähdä, jääkö tämä visiitti ainoaksi tälle kesälle.
/The muslim quarter. My old haunt of many years. I used to push Tops to sleep in his pram and go shopping for hours there. It still is one of the most photogenic places in China. Because it looks like We Think China looks like in our brains. But having been here for years, it seems to have lost quite a bit of its charm as I seem to have already bought everything that i could possibly buy from there. Never the less, it is always worth a small photography walk to loiter along the streets after a small boy. We went there last week to discover that half of it was shut down and there was not as many tourists as normal. It was also Butcher day when they hang dead lambs on the streets and tear them up for kebabs. Looks so daunting and ill adviced to eat them that i dont know if they are actually wise to do that - presumably, for the tourists. We of course know better than to eat something off the streets and have had 'restaurant should at least have a door' policy for quite a while now...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti