Viiden huipun taktiikka

Viime vuonna, kun kiipesin huashanille marraskuun ekaviikolla, oli kaunis sää: aurinko paistoi kirpakassa talvimaisemassa. Huomattavasti parempia kuvia löytyy tästä postauksesta.

 Tänä vuonna retkemme ajoittui lokakuun loppuun. Valitettavasti sää oli myös sumuinen ja savusumuinen.

 Lähdimme aamusta ajamaan bussilastillinen e-commerce professoreita mukana. Meitä oli paikalliSesta tutkimusryhmästä 6 plus minä. Yin Meng, Jason, Shue Pan, Wang Shuen, Liang Ni ja Shao Jin. Ja tietysti professori Li!

 Kolmantena vuonna Kiinassa on huomattavasti helpompi muistaa kiinalaisten nimiä (toimituksen huomio).

 Osta lisko! nam. Näitä käytetään kuulma lääkejuomina.

 Otimme tavanomaisen hissin pohjoishuipulle ja sieltä alkoi kiipeämisemme

 Heti alun alkajaisiksi tiesin, että tämä päivä ei todellakaan ole mikään valokuvaajan unelma

.

 Hyvä jos näki paria metriä lähemmäksi.

Pohjoishuippu oli kuitenkin ns. Taskussa sumujen keskellä, joten sieltä sai muutaman kuvan napattua. Kuitenkaan itä- ja länsihuiput näkyivät olevan aikamoisessa pilvessä.

Pohjoishuippu on n. 1600m korkeudessa. (Vertaa etelähuippu, joka on korkein 2560m)Eli päivän aikana tuli talssittua yli puoli kilometriä ylämäkeen. No tokihan sitä tuli enemmän vastaan, koska huippujen välissä mennään myös alamäkeen.

Edellisvuoden kiipeilyryhmästä oli jäljellä enää minä, Liang Ni ja Yin Meng. Otimme muistikuvan pohjoishuipulla. Tianlunia ja Makaita kaivattiin. Liang Ni ja Makaihan alkoivat seurustella huashanin retken päätteeksi, otan osan siitä mätsistä kyllä, koska johdattelin keskustelua siihen suuntaan. Mielenkiintoista tässä pariskunnassa on se, että makai on kotoisin jinjangista eli luoteiskiinasta, joka on vuoristoista ja tyyppillisesti köyhää aluetta. Lisäksi hän on muslimi, joskaan ei harjoita uskontoaan mitenkään aktiivisesti, eli minä esim olen saanut halata häntä, mikä ei tietystikään sopisi kovin konservatiiviselle.

 Minun tämän päivän partneri in crime oli kuitenkin Jason, joka oli valikoitunut 'oppaakseni', koska hänellä on paras  englannin kieli tästä porukasta. Jason on 24-vuotias kolmannen vuoden maisteriopiskelija, joka tykkää katsoa big bang theorya ja walking deadiä. Keskustelimme lähinnä elokuvista ja tv-sarjoista kiivetessämme

 Shao Jin ja Shue Pan jaksoivat meidän kanssamme yllättävän pitkään, vaikka nopeasti kävi ilmi, etteivät suinkaan koko 40 hengen ryhmä pääsisi vuorta läpi viiden huipun taktiikalla. Professori Lin mukaan siihen menee 5tuntia aikaa. Tämä on siis jos porukka on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja ei pidä pitkiä taukoja.

Shao Jin ja Shue Pan jaksoivat meidän kanssamme yllättävän pitkään, vaikka nopeasti kävi ilmi, etteivät suinkaan koko 40 hengen ryhmä pääsisi vuorta läpi viiden huipun taktiikalla. Professori Lin mukaan siihen menee 5tuntia aikaa. Tämä on siis jos porukka on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja ei pidä pitkiä taukoja. Kiinalainen naisihanne on heikko ja naisten odotetaan käyttäytyvän damsel in distress - tyylillä, jota saatiin seurata kun seuralaiseni yrittivät kavuta skyladdereita ylös.Voi sitä kirkumisen määrää. Todettiin myös Jasonin kanssa, että me olemme huomattavasti nopeampia kuin suurin osa porukasta - joka oli siis lähinnä ikääntyvää professorikuntaa. Päätimme jättää tytöt itähuipun jälkeen, koska oli selvää, ettemme ehtisi käydä kaikkia huippuja, mikäli he olisivat mukanamme, sen verran hitaasti he liikkuivat.

Ensimmäisellä visiitilläni 2006 Huashanilla näin yhden(!) huipun. Viime vuonna 4 huippua ja nyt oli selvää, että yrittäisin nähdä kaikki viisi. Etelähuippu, siis korkein oli minulta vielä näkemättä.

 Ja no, olihan se ihan bastard kivuta. Siis minunkin kuntoni oli koetuksella. 24vee veteli sen mukisematta. Mutta onneksi tytöt eivät lähteneet mukaan. Näköala oli niin olematon, ettei minulla ole sieltä juurikaan kuvia.

Loppumatkasta sai jo fiilistellä.

Länsihuipulla viimein, 6h kävelyn jälkeen.

Vähän väsy, mutta onnellinen. Kolmas kerta Huashanilla. Ja kaikki viisi huippua valloitettuna.

 My third time on Huashan, 7h hours in the mountain, all five peaks reached. I love this mountain, but it is indeed very dangerous place and rather demanding.  The weather sucked in comparison to last year. Even though it was much warmer (the time was one week apart in the calendar) - this time the smog and the fog were so deep that you couldn't really see much. Not the favourite day of a photographer, even though some times it's a nice athmosphere. We had three people from my climbing group of last year, Me, Liang Ni and Yin Meng.  Tianlun and Makai were very much missed. The rest of the group was 40 professors the age of 30-60, which meant they moved a lot slower than us. I was assigned Jason as my 'guide', although it was his first time in the mountain, so it was a little silly as I was much more familiar. However it's nice to climb with a 24 year old man because it means they have energy to reach all peaks. Whereas the girls we left after three. The most hardest is the tallest peak, the South peak at 2154metres. Up there you couldn't see two metres ahead. It was a bastard to climb, but I'm glad I did it. Huashan is always a good idea, but next time I want the weather to be better certainly. Prof. Li is already planning that next year we climb from the bottom all night long and watch the sun rise. Now there's a plan.