Gin a Clock eli kaikki anopin vierailusta

 Tultuani kotiin Kreikasta, minua odotti kesäperhe, johon oli mieheni ja lapseni jatkoksi liittynyt myös anoppini miehineen. Minuun itseeni oli toki liittynyt varsin ikävä kesäflunssa, jonka levittäytymistä kauttani ympäri Euroopan en kyennyt estämään, vaikka kuinka käsidesisin ja aivastelin kämmeniini.

 

 Anoppi oli toki tullut auttamaan lapsenhoidossa, mutta myös katsomaan lapsenlastaan, jota ei tulisi näkemään seuraavaan puoleen vuoteen - minä kun ilmoitin, että minulta ja pojalta jää englannin reissu tältä kesältä väliin, koska jostain ne rahat siihen Japanin reissuun on taiottava.

 Minun anoppini on oikeasti erittäin mukava yksilö. Nautin monesta asiasta hänen kanssaan, kuten vaikkapa GAP-farkuista puhumisesta tai vaikka siitä jokailtapäiväisestä G&T ajasta - joka on muuten klo 17 sharp, jos joku ei tätä rutiinia ole vielä englantilaisittain kokeillut. Kello kolmelta on tee ja viideltä Gini. Koska olen ollut kipeänä niin katsoin hyväksi huuhdella elimistöäni Shaolinin ihmelääkkeellä Ginin sijaan - tämähän siis parantaa kaiken. Siinäpä onkin postaus, joka minun on pitänyt tehdä jo aikaa sitten.

 Anopin vierailuun kuului siis paljon hengailua terassilla, paljon erinomaisia tonnikalapihvejä ja jonkin verran Peukkula-visiittejä. Meillähän on siis se kausikortti sinne. 

 Englannin mummi on myös aika kova sinkoamaan lapsenlapsensa perään - poikani nimittäin on aivan mahdottomassa iässä. Hän on yhtä nopea kuin aikuinenkin nyt, mutta mitään järkeä ei ole ja autot kiinnostavat häntä yli kaiken. Niinpä mummin kesäpäivät Suomessa sisälsivät paljon liikuntaa - pojan perässä.

 

Kyllähän minua toki väsytti. Se nyt on selvää - lisäksi äidin ja pojan välinen interaktio on aina sen verran speciaalia, että ajattelen olevani onnekas, koska minun ei ole tarvinnut juurikaan taistella elintilastani anoppini kanssa.

 Hän tietää hyvin, että hänen vaikutusvaltansa elämäämme on rajallinen, eikä hän haluakaan hallita meitä. Todellisuudessa nautin hetkistä hänen kanssaan - tyttöjen jutuista, perheen ja elämien asioista, pienistä ja suurista. Olin iloinen, että palasin ennen kuin hän ehti lähteä kotiin.

 Jonakin päivänä minäkin haluaisin olla esimerkillinen ja hyvä anoppi. Mutta onneksi pikkunuhanenällä on vielä pitkä matka naimisiin... Onni on nauttia tästä ajasta, jolloin hän on pelkästään minun!

My mother-in-law visited this week. Full week living together could be a nightmare for some, but I must say that I truly enjoy hanging out with my mother-in-law. We often talk about girly stuff as well as family stuff and we both love these two boys more than anything else in the world - why wouldn't we get along? I suppose I am lucky, because my mother-in-law allows us to live our lives and make our own decisions. Sometimes she might not like them (like moving to Finland or China for that matter!), but she does not overstep her role. I like this and that's probably why I think we are really good friends. Some day I'd like to be a good mother-in-law for someone. But for now, I'm just enjoying having my son all for myself <3