En malta olla palaamatta Ateenan auringon alle, koska kuvat sieltä tällä kertaa olivat niin kovin kauniita.
Jutut on valitettavasti tänään niin vähissä, että saatte lähinnä kuunnella löpinää.
Viikko Kreikassa on mennyt todella nopeasti ja hitaasti.
Tuntuu, että oon kyllä ihan kotikypsä. Plus että sain kesäflunssan:(
Tänään on olo ollut siis heikko ja olenkin käyttänyt aikaa lähinnä itseni paranteluun, kun kerrankin oli mahdollisuus.
Eilen workshopissa pohdimme, miten Kreikan tilaa voitaisiin parantaa.
Meidän ryhmätyön vastauksena oli Toivo.
Ja läheiset ihmiset.
Läheisten avulla selviää kriisistä kuin kriisistä.
Olen itsekin joutunut pohtimaan elämääni uudelleen viimeisen viikon aikana.
Joskus täytyy matkustaa kauas, jotta ymmärtää, kuka on ja mitkä ovat vaihtoehdot.
Vaikka ihminen tekeekin loppupeleissä omat päätöksensä, ei niillä ole oikeastaan mitään merkitystä, ellei ole ketään, kenen kanssa ne jakaa.
Yhteisöjen avulla uskon, että Kreikkakin nousee vielä pystyyn. Ja tämä ei varmasti ole viimeinen viikkoni tämän auringon alla.
More pictures from Athens. In the workshop, we were brainstorming on how to improve the state of Greece. The solution was communities and families. Those will support you through any crisis:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti