Shikokulla ollessamme asuimme tällä kertaa Marugamessa (koska kansainvälisellä leirillä oli se 3-400 kenshiä, jotka tarvitsivat majoitusta, kaikki eivät millään olisi mahtuneet Tadotsun ainoaan Toyota-hotelliin...)
Marugame sijaitsee parin junapysäkin päässä Shorinji Kempon päämajan kaupungista, Tadotsusta. Taksilla pääsee aamuisin ehkä noin 20minuuttia Marugamen asemalta hombuun... Maksoi ehkä kympin suuntaansa, jos pirssillä ajeli. Jos oli kolmekin ihmistä kyydissä niin ei tullut kalliiksi.
Marugame itsessään on aika peruspikkukaupunki. Ei mitään ihmeellistä, paitsi että siellä sijaitsee yksi ainoista Japanin alkuperäisistä linnoista... Siis ei ole rakennettu alusta uudestaan... Siitä toisessa postauksessa.
Tarkastimme ekana päivänä hieman kulmia, ihan aseman vieressä on modernin taiteen museo, jonka pihalla sijaitsevat hökötykset tarjosivat lapselle hieman leikkitilaa.
Retkikunta:
Kenen mielestä oma poika on maailman söpöin?
Kummitäti pääsi myös hommiin.
Joo, no onhan siellä Marugamessa hieman enemmän elämää kuin Tadotsussa, let's face it.
Bongasimme buddhalaisen supermarketin, joka myi Shakujo toita! Onneksi emme ole etsineet näitä kuin kahdesta maasta kissojen ja koirien kanssa.. Kallishan se tietenkin oli, mutta tietylle tavaralle ei ole rahassamitattavaa arvoa...
Ne, jotka tuntevat setäni, tietävät, että hän hymyilee äärimmäisen harvoin. Laskekaapa huviksenne, kuinka monta kertaa hän on hymyillyt näissä Japanin reissun kuvissa... Tää tais olla yks kohokohdista...
No sitten paikallisesta normisupermarketista olis saanut esimerkiksi Seiloriuniformuja...
Ja sexy girl-hiuslakkaa.
Kaiken kaikkiaan Marugamesta voin sanoa, että ihan mukava pikkukaupunki, satamakaupunki, mut tännekään en varmaan ikinä tulisi, ellei lähettyvillä sattuisi olemaan eräs pieni metsä ja siellä temppeli.
Kaupungilla kävellessä törmäili joka kadunkulmassa 'Gaijineihin' eli ulkomaalaisiin... No, ne olivat tietenkin kempolaisia. Tässä Kanadalaiset ystävät, joista poika oli 'undercover japanilainen' sillä hänen äitinsä oli japanilainen ja niinpä hän puhui sujuvaa japania. Tämä oli pojan 9. visiitti Japaniin, kun taas isän ensimmäinen.
Japanilaiseen tyyliin myös shoppailuarkadeja löytyy Marugamesta. Tosin, niissä ei ollut ihan hirveästi ostettavaa. Olisin ostanut pojalleni Yukatan jos olisin uskonut että hän suostuisi käyttämään sitä yli sekunnin ajan.
Viuhkakauppoja ja okonomiyakiravintoloita löytyi.
Illalla päädyttiin saksalaisten kavereiden kanssa syömään.
A:ta viihdytti omena ja iPhone... Tää oli vielä sitä vaihetta matkaa, jolloin uhmaikä ei ollut hirveästi päällä... Nyt kuukausi myöhemmin hän on totaalisen kyllästynyt syömään ravintoloissa kaksi kertaa päivässä... Ja iPhone on NIIIN nähty... Uhmaa meillä ilmennetään kirkumalla. Todella mukavaa keskellä ravintolaa - äidin ja isän huomio on taattu.
Marugamessa oli myös paljon kerrostaloja, joissa näytti olevan päällekäisiä yökerhoja...
Minkälaista palvelua näissä olisi saanut, tiedä sitten häntä.
Me nautiskelimme sashimeista.
Ja tietty Sakesta, kun Japanissa oltiin.
Marugame sijaitsee parin junapysäkin päässä Shorinji Kempon päämajan kaupungista, Tadotsusta. Taksilla pääsee aamuisin ehkä noin 20minuuttia Marugamen asemalta hombuun... Maksoi ehkä kympin suuntaansa, jos pirssillä ajeli. Jos oli kolmekin ihmistä kyydissä niin ei tullut kalliiksi.
Marugame itsessään on aika peruspikkukaupunki. Ei mitään ihmeellistä, paitsi että siellä sijaitsee yksi ainoista Japanin alkuperäisistä linnoista... Siis ei ole rakennettu alusta uudestaan... Siitä toisessa postauksessa.
Tarkastimme ekana päivänä hieman kulmia, ihan aseman vieressä on modernin taiteen museo, jonka pihalla sijaitsevat hökötykset tarjosivat lapselle hieman leikkitilaa.
Retkikunta:
Kenen mielestä oma poika on maailman söpöin?
Kummitäti pääsi myös hommiin.
Joo, no onhan siellä Marugamessa hieman enemmän elämää kuin Tadotsussa, let's face it.
Bongasimme buddhalaisen supermarketin, joka myi Shakujo toita! Onneksi emme ole etsineet näitä kuin kahdesta maasta kissojen ja koirien kanssa.. Kallishan se tietenkin oli, mutta tietylle tavaralle ei ole rahassamitattavaa arvoa...
Ne, jotka tuntevat setäni, tietävät, että hän hymyilee äärimmäisen harvoin. Laskekaapa huviksenne, kuinka monta kertaa hän on hymyillyt näissä Japanin reissun kuvissa... Tää tais olla yks kohokohdista...
No sitten paikallisesta normisupermarketista olis saanut esimerkiksi Seiloriuniformuja...
Ja sexy girl-hiuslakkaa.
Kaiken kaikkiaan Marugamesta voin sanoa, että ihan mukava pikkukaupunki, satamakaupunki, mut tännekään en varmaan ikinä tulisi, ellei lähettyvillä sattuisi olemaan eräs pieni metsä ja siellä temppeli.
Kaupungilla kävellessä törmäili joka kadunkulmassa 'Gaijineihin' eli ulkomaalaisiin... No, ne olivat tietenkin kempolaisia. Tässä Kanadalaiset ystävät, joista poika oli 'undercover japanilainen' sillä hänen äitinsä oli japanilainen ja niinpä hän puhui sujuvaa japania. Tämä oli pojan 9. visiitti Japaniin, kun taas isän ensimmäinen.
Japanilaiseen tyyliin myös shoppailuarkadeja löytyy Marugamesta. Tosin, niissä ei ollut ihan hirveästi ostettavaa. Olisin ostanut pojalleni Yukatan jos olisin uskonut että hän suostuisi käyttämään sitä yli sekunnin ajan.
Viuhkakauppoja ja okonomiyakiravintoloita löytyi.
Illalla päädyttiin saksalaisten kavereiden kanssa syömään.
A:ta viihdytti omena ja iPhone... Tää oli vielä sitä vaihetta matkaa, jolloin uhmaikä ei ollut hirveästi päällä... Nyt kuukausi myöhemmin hän on totaalisen kyllästynyt syömään ravintoloissa kaksi kertaa päivässä... Ja iPhone on NIIIN nähty... Uhmaa meillä ilmennetään kirkumalla. Todella mukavaa keskellä ravintolaa - äidin ja isän huomio on taattu.
Marugamessa oli myös paljon kerrostaloja, joissa näytti olevan päällekäisiä yökerhoja...
Minkälaista palvelua näissä olisi saanut, tiedä sitten häntä.
Me nautiskelimme sashimeista.
Ja tietty Sakesta, kun Japanissa oltiin.
While in Shikoku, we stayed in Marugame, two train stops away from Tadotsu. This is because Tadotsu is such a small town that there really isn't places for 300 foreign kenshis to spend the night there... But anyways, Marugame is easy to reach by train or by taxi (maybe 15-20minutes to Hombu). We stayed in Marugame Plaza hotel, which was perfectly nice, quite close to the station, quite cheap, but unfortunately did not have a WLAN that would be accessible for foreigners.
Marugame itself is a small harbor town, with nothing special, except for one of the only remaining original castles of Japan. I will show the castle in another post though. We scouted the environment around Marugame Plaza hotel to have a modern art museum, quite a lot of night clubs, couple of supermarkets, a shopping arcade and of course loads of okonomiyaki restaurants. Pretty basic Japanese town.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti