torstai 31. lokakuuta 2013

Valokuvaajan unelmia

 Tällä viikolla ei kyllä suju sitten mikään. VPN kiukuttelee. Johtunee sateesta - jotenkin Xi'anissa jos on vähänkin poikkeava sää niin netti on aivan pska sen jälkeen. No siihen päälle kylmyys, sade ja flunssa. Ja sitten vielä kaatuileva tietokone. Joo tiedän, tää on se BCD Bad China Day - tai itseasiassa Bad China Week!
 Se tunne, kun olet kirjoittanut postia tunnin ja koneesi kaatuu. Ja tietysti se on notepadissa, joten kankkulankaivoon meni sekin tunti. Just kun mä ajattelin, että kerrankin olis jotain oikeesti sanottavaa...
 No yritän recapata mahdollisimman vähällä ankstilla. Eli piti siis jutella elämästä valokuvaajana. Minä olen amatöörivalokuvannut vuodesta 2007 alkaen digitaalisella järjestelmäkameralla. Kuvaan Canonin 40D:llä ja linssejä minulla on täällä Kiinassa mukana Canonin 28-70mm/2.8L, 50mm/1.8 ja 70-200mm/4L.
 Taipingin kansallispuiston vaellus olikin näin kuvaajana minulle varsinainen lottovoitto - valokuvaajan unelmapaikka. Paljon vesiputouksia, paljon syksyn värejä ja luontoa.
 Kuvaan yleensä isolla aukolla (2.8) ja nimenomaan sillä aukon koko asetuksella, mutta tällä kävelyllä tuli käytettyä Canonin Tv eli sitä valoitusaika valintaakin aika paljon, että sain vähän veden liikettä näkyviin. Valitettavasti mukana ei ollut jalustaa joten pisin valotusaika ilman heilahduksia oli kolmasosasekunti.
 Gorillapod olisi ollut ideaali: Kevyt ja sitä olisi voinut tukea aitoihin ja kiviin. Mutta en ole vielä löytänyt sellaista gorillapodia, joka kannattelisi 3,2 kg:n kamera+linssiäni.
 Paikallisella ystävälläni Li Xinillä oli mukana 5D Mark II sadan millin makrolinssillä varustettuna. Linssikateus iski kovaa koko matkan aikana.
 Minun kamerani ei mitään ötököitä nimittäin kuvaa. Pitäisi vissiin alkaa säästämään, että sitten kun 40D hajoaa, saan vihdoin sen vitosen ostettua. Full framella ja videointimahdollisuudella, kiitos. Makrolinssikin olisi kiva.
 Kiina on muuten tällaisia upeita luontokohteita täynnä. Jos olisin perheetön, pakkaisin kamani selkäreppuun ja matkaisin aasian läpi kuvailemassa kaikki nämä huikeat vuoret ja järvet ja tietenkin alkuperäisasukkaat... Mutta noh, se niistä valokuvaajan unelmista. Omaa pikkutuhisijaani en vaihtaisi pois, joten parempi olla marisematta. Nykyinen valokuvaukseni on sellaista työssäkäyvän äidin dokumentaarista kuvausta - kaukana suunnitelluista kuvaussessioista. Mutta toisaalta, kyllä on tänäkin vuonna jo nähty niin monta ihmettä, että kyllä kaksivuotiaan äitinäkin ehtii, ei voi valittaa.
 Kyllä näitä kuvia kelpaa julkaista, eikös?
 My trip to the Taiping National Forest Park was a photographer's dream walk: Never ending stream of waterfalls and awesome autumn colors. Of course I didn't have a tripod, which stopped me from getting the really awesomest long exposure pictures, so if you are in the valley, make sure you have at least a gorilla pod with you. I shoot with Canon 40D and with me was 28-70mm/2.8L lens (also from Canon). My friend Li Xin had 5D mark II with a macro lens, and to be fair, I was quite lens envious... Camera envious too. Next year's saving project?
(c) Li Xin / Tällaista jälkeä saa makrolinssillä aikaan... kateus!
China is full of these amazing scenery spots. If I had no family, I'd pack up my packbag and hike through Asia, taking pictures... My current photography is more like 'accidents happen while having a job and babysitting a two-year-old' rather than actual planned photoshoots. But I must count my luck: The places I have seen and shot this year have been various and awesome. So being a mother doesn't stop one from being a photographer. At least an amateur one!

1 kommentti:

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...