Meidän pienellä on vain yksi ukki. Ja viime viikolla ukki oli kylässä: Voi sitä onnea!
En tiedä miten lapsi tuntuukin ymmärtävän, että tämä on minun tärkeä aikuinen...
Mutta poikani naama syttyy valoon, kun ukki tulee paikalle:)
Nyt tulee hirmu ikävä, kun ollaan monta kuukautta reissussa. Onneksi on skype.
Ja loppujen lopuksi yksi talvi menee hujauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti