3.Danin tenttini jälkimainingeissa julkaisen muutaman kirjoitelman Shorinji Kemposta yleensä.
Shorinji Kempon perusti 25. lokakuuta vuonna 1947 Doshin So, joka oli 1928-1946 opiskellut itsepuolustuslajeja Kiinassa. Palattuaan 2. maailman sodan loputtua Japaniin kotiseuduilleen hän näki Japanin sodan jälkisen ahdingon: Sota oli hävitty ja nuorilta oli loppunut toivo. Tappeluita ja rikollisuutta esiintyi. Doshin So yritti puhua nuorille, jotta he saisivat itsetuntonsa takaisin ja alkaisivat rakentaa kestävää raunhan ajan yhteiskuntaa, mutta häntä ei kuunneltu. Vasta kun hän alkoi jakaa myös taistelutaitojaan filosofian ohessa, hän alkoi saada yleisöä sanomalleen.
Doshin So:n perimmäinen motivaatio Shorinji Kempon perustamiselle oli yhteiskunnan kehittäminen yksilöiden kautta: ”Kaikki riippuu yksilöiden laadusta” hän sanoi. Kehittämällä yksilöitä voidaan vaikuttaa myös niihin ihmisiin, jotka ovat heidän lähipiirissään. Yksilöiden kautta yhteiskuntakin muuttuu. Kiinassa ollessaan hän koki Venäjän miehityksen ja sodan karun tuloksen: Sodassa kansat taistelevat ja tappavat toisiaan. Kokemustensa perusteella hän ymmärsi, että ideologiat, uskonnot tai kansanliikkeet eivät itsessään muuta maailmaa vaan kaikki riippuu yksilöistä. Hän halusi siis kasvattaa yksilöitä, jotka olisivat myötätuntoisia, urheita ja armollisia sekä etenkin ymmärtäisivät, mikä on oikein ja mikä väärin.
Aluksi Doshin So opetti oppilaita kotonaan. Doshin So perusti ensimmäisen ’dojon’ eli harjoituspaikan Tadotsun kaupunkiin Shikokun saarelle ja alkoi opettaa. Opettaessaan Kiinassa oppimaansa ’Arahan no Ken’ lajia hän kehitti Shorinji Kempoon periaatteiksi ’Ken zen inchinyo’ (mieli ja keho tasapainossa) sekä ’Riki ai funi’ (rakkaus ja voima tasapainossa). Näistä lähtökohdista syntyi Shorinji Kempo, jota me tänäänkin harjoittelemme. Doshin So:n opetukset perustuivat buddhalaiseen käsitykseen ihmisen yksilöllisestä kehittämisestä ja hän nimesi tämän Kongo Zeniksi.
Shorinji Kempon perusti 25. lokakuuta vuonna 1947 Doshin So, joka oli 1928-1946 opiskellut itsepuolustuslajeja Kiinassa. Palattuaan 2. maailman sodan loputtua Japaniin kotiseuduilleen hän näki Japanin sodan jälkisen ahdingon: Sota oli hävitty ja nuorilta oli loppunut toivo. Tappeluita ja rikollisuutta esiintyi. Doshin So yritti puhua nuorille, jotta he saisivat itsetuntonsa takaisin ja alkaisivat rakentaa kestävää raunhan ajan yhteiskuntaa, mutta häntä ei kuunneltu. Vasta kun hän alkoi jakaa myös taistelutaitojaan filosofian ohessa, hän alkoi saada yleisöä sanomalleen.
Doshin So:n perimmäinen motivaatio Shorinji Kempon perustamiselle oli yhteiskunnan kehittäminen yksilöiden kautta: ”Kaikki riippuu yksilöiden laadusta” hän sanoi. Kehittämällä yksilöitä voidaan vaikuttaa myös niihin ihmisiin, jotka ovat heidän lähipiirissään. Yksilöiden kautta yhteiskuntakin muuttuu. Kiinassa ollessaan hän koki Venäjän miehityksen ja sodan karun tuloksen: Sodassa kansat taistelevat ja tappavat toisiaan. Kokemustensa perusteella hän ymmärsi, että ideologiat, uskonnot tai kansanliikkeet eivät itsessään muuta maailmaa vaan kaikki riippuu yksilöistä. Hän halusi siis kasvattaa yksilöitä, jotka olisivat myötätuntoisia, urheita ja armollisia sekä etenkin ymmärtäisivät, mikä on oikein ja mikä väärin.
Aluksi Doshin So opetti oppilaita kotonaan. Doshin So perusti ensimmäisen ’dojon’ eli harjoituspaikan Tadotsun kaupunkiin Shikokun saarelle ja alkoi opettaa. Opettaessaan Kiinassa oppimaansa ’Arahan no Ken’ lajia hän kehitti Shorinji Kempoon periaatteiksi ’Ken zen inchinyo’ (mieli ja keho tasapainossa) sekä ’Riki ai funi’ (rakkaus ja voima tasapainossa). Näistä lähtökohdista syntyi Shorinji Kempo, jota me tänäänkin harjoittelemme. Doshin So:n opetukset perustuivat buddhalaiseen käsitykseen ihmisen yksilöllisestä kehittämisestä ja hän nimesi tämän Kongo Zeniksi.
Myöhemmin kuitenkin Shorinji
Kempo rajasi ulos ’uskontomaisen opettamisen’ eli Shorinji Kempossa ei ole kyse
uskonnosta. Shorinji Kempo on
elämäntapa, jonka avulla kenshi eli harjoittelija voi harjottaa mieltään ja
kehoaan tasapainoisesti samalla parantaen yhteiskuntansa hyvinvointia omilla
teoillaan. Harjoittelijan tarkoituksena on tulla luotettavaksi yksilöksi, joka
pyrkii kehittämään sekä itseään että muita.
Vuosien varrella Shorinji Kempoon syntyi lisää harjoittelupaikkoja eli Brancheja ja se laajeni koko Japaniin ja myöhemmin myös muihin maihin ja maanosiin. Vuonna 1980 Doshin Son työn seuraajaksi ja Shorinji Kempon keulahahmoksi tuli hänen tyttärensä Yuuki So. Kuolemansa jälkeen Doshin So:ta on kutsuttu nimellä ’Kaiso’ eli Shoriji Kempon perustaja ja mestari.
Vuosien varrella Shorinji Kempoon syntyi lisää harjoittelupaikkoja eli Brancheja ja se laajeni koko Japaniin ja myöhemmin myös muihin maihin ja maanosiin. Vuonna 1980 Doshin Son työn seuraajaksi ja Shorinji Kempon keulahahmoksi tuli hänen tyttärensä Yuuki So. Kuolemansa jälkeen Doshin So:ta on kutsuttu nimellä ’Kaiso’ eli Shoriji Kempon perustaja ja mestari.
Vuonna 1972 perustettiin
kansainvälinen Shorinji Kempo Federaatio hoitamaan Branchien lakisääteisiä ja
byrokraattisia asioita. Tästä liitosta muuntautui World Shorinji Kempo
organisation (WSKO) sellaiseksi, kun tunnemme sen tänä päivänä.
Nykyään Shorinji Kempoa harjoittelee yli 1,5 miljoonaa ihmistä 34 maassa. Shorinji Kempo ei siis ole pelkkä itsepuolustus tai tekniikkalaji, vaan se keskittyy yksilöiden laadun ja persoonallisuuden kehittämiseen. Yleisemmin tarkoitus on tuottaa yksilöille onnellisuutta joka edistää yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyvin vointia yksilöiden kautta.
Nykyään Shorinji Kempoa harjoittelee yli 1,5 miljoonaa ihmistä 34 maassa. Shorinji Kempo ei siis ole pelkkä itsepuolustus tai tekniikkalaji, vaan se keskittyy yksilöiden laadun ja persoonallisuuden kehittämiseen. Yleisemmin tarkoitus on tuottaa yksilöille onnellisuutta joka edistää yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyvin vointia yksilöiden kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti