Lokakuun säät saavat mieleeni Vancouverin. Olimme siellä 3 vuotta sitten maailmanympärysmatkallamme. Kaunis ruska, kylmät aurinkoiset päivät - voin melkein haistaa meren ja metsän tuoksun.
Pidin Kanadasta ihan hirveästi. Suomalaiselle se oli kuin tuttu, mutta eksoottinen keidas toisella puolella palloa. Täällä voisin ehdottomasti asua joskus.
Satuimme Vancouveriin myös hienolla viikolla - ruska oli parhaimmillaan.
Kanadassa huikeaa on sekä natiivitaide että jylhät vuori-merimaisemat.
Yksi boonus on tietysti se, että nykyään moni tv-sarja kuvataan Vancouverissa, koska siellä on studioita ja jenkkejä halvempaa. Nämä rakennukset vilahtelevat monen pätkän taustalla. Esim. Caprica-city Battlestar Galacticasta löytyy tästä vesirajasta.
Suurkaupunkia, kuitenkin pikkukaupungin ja luonnon fiiliksillä - tähän voisin tottua.
Syksyisin palaan mielessäni Vancouveriin ja uskon palaavani sinne fyysisestikin joskus. Maailmassa on niin paljon niin hienoja paikkoja...
Näissä maisemissa voi kuvitella olevansa joko Endorilla... Pohjoinen sademetsä kiehtoo minua - huikea luonto, muttei kuitenkaan liian kuuma. Suomalaiselle just passeli.
Lokakuu oli juuri oikea aika vierailla Kanadassa, sen nyt kertoo lippukin. Lapsen ollessa hieman isompi aion laajentaa samalla mantereella Alaskaan...
Jonakin päivänä vielä minulla on iso talo. Pihalla on totemipaaluja ja puuveistoksia. Sen terrakottasotilaan kaverina:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti