Mieheni paineli eilen Edinbourgiin 'Scotland loves Anime'-festivaaleille, jossa hän on monena vuonna ollut vieraana, joten me pikkumiehen kanssa jäätiin kaksistaan nyt reiluksi viikoksi. Se ei kylläkään meidän tapauksessa tarkoita, että ihan kahdestaan oltaisiin vaan ihana tätini hoitelee poikaa päivisin tällä viikolla, että saan vielä hieman töitä tehtyä ja ensi viikoksi mennäänkin sitten mummin hoiviin pohjoiseen.
Täytyy sanoa, että vaikka perhearjessa joutuu tekemään myönnytyksiä niin en kyllä vapaaehtoisesti vaihtaisi yyhooelämään (harva varmaan muukaan!)... Lapsen kanssa on mukava puuhailla ja ihanaa on se, että voi itse päättää, mitä tänään syödään ilman rajoitteita. Kuitenkin karu totuus on se, että meillä kotityöt tekee isi ja kun isi on matkalla niin äitin täytyy ehtiä paljon sellaista, mikä ei normaalisti mahdu arkeeni kuten pyykinpesua ja ripustusta, imurointia ja loputonta keittiön siivoamista - koko huushollin siivoamista itseasiassa. En tiedä mitä ihmettä olen elämässä tehnyt oikein, että olen tuollaisen miehen bongannut, joka pyörittää kotiarjen niin kuin kuka tahansa kotiäiti...
Toisaalta ilta-arkeni ei kummemmin muutu, sillä vietän käytännössä kaiken vapaa-aikani iltaisin lapsen kanssa muutenkin ja usein isi on päivän jäljiltä niin väsynyt, että minä leikin ja laitan pojan kylpyyn ja nukkumaan... Mutta ne kotityöt siihen vielä päälle:(YH-arjessa lisäksi ehkä rankinta on se, että olet vain itse vastuussa - jos lapsi putoaa pää edellä pinniksestä niin sinun vika. Toisaalta voi rauhassa nukkua nenä kiinni tuhisijassa koko yön, koska sängyssä on tilaa:) Puolensa kaikessa.
Tällaisella viikolla ymmärtää turvaverkkojen todellisen arvon. Kyllä ehdottomasti kannattaa pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, sillä sellaisen ihmisen YH-touhu on jaettua vanhemmuutta vaikkei puolisoa olisikaan lähettyvillä:)
Täytyy sanoa, että vaikka perhearjessa joutuu tekemään myönnytyksiä niin en kyllä vapaaehtoisesti vaihtaisi yyhooelämään (harva varmaan muukaan!)... Lapsen kanssa on mukava puuhailla ja ihanaa on se, että voi itse päättää, mitä tänään syödään ilman rajoitteita. Kuitenkin karu totuus on se, että meillä kotityöt tekee isi ja kun isi on matkalla niin äitin täytyy ehtiä paljon sellaista, mikä ei normaalisti mahdu arkeeni kuten pyykinpesua ja ripustusta, imurointia ja loputonta keittiön siivoamista - koko huushollin siivoamista itseasiassa. En tiedä mitä ihmettä olen elämässä tehnyt oikein, että olen tuollaisen miehen bongannut, joka pyörittää kotiarjen niin kuin kuka tahansa kotiäiti...
Toisaalta ilta-arkeni ei kummemmin muutu, sillä vietän käytännössä kaiken vapaa-aikani iltaisin lapsen kanssa muutenkin ja usein isi on päivän jäljiltä niin väsynyt, että minä leikin ja laitan pojan kylpyyn ja nukkumaan... Mutta ne kotityöt siihen vielä päälle:(YH-arjessa lisäksi ehkä rankinta on se, että olet vain itse vastuussa - jos lapsi putoaa pää edellä pinniksestä niin sinun vika. Toisaalta voi rauhassa nukkua nenä kiinni tuhisijassa koko yön, koska sängyssä on tilaa:) Puolensa kaikessa.
Tällaisella viikolla ymmärtää turvaverkkojen todellisen arvon. Kyllä ehdottomasti kannattaa pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, sillä sellaisen ihmisen YH-touhu on jaettua vanhemmuutta vaikkei puolisoa olisikaan lähettyvillä:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti