tiistai 1. lokakuuta 2013

Neljäsosa vuodesta jäljellä - Mitä vielä tekemättä?

Lokakuun eka: Hyvää itsenäisyyspäivää Kiina! Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden viimeinen neljännes alkaa. On siis ihan hyvä hetki vilkaista tämän vuoden tavoitteita ja miettiä, missä asiassa voi vielä petrata ja minkä verran realistisesti. Uuden vuoden lupauksia kävin läpi vuoden ekassa postauksessa täällä.

1. Normaalipainon tavoittelu [Toteutumisprosentti: 18%]

Kiinassa elämäni on huomattavasti terveellisempää kuin Suomessa (mikä ironia? Ilmansaasteita ei lasketa). Niin se vain on. Ei maitotuotteita, ei juustohoukutuksia, ei autoa. Kävelen helposti noin tunnin verran päivässä ja se on paljon se. Koska tiesin tänne tullessani, mitä rutiineiden kuntoon laittaminen vaatii, päätin, että nyt jos koskaan, syön terveellisemmin ja harrastan tarpeeksi myös arki- ja hikiliikuntaa. Luulisi, että nää asiat olisi helpompi toteuttaa Suomessa, mutta näin ei ole. Silti täytyy yrittää, muuta vaihtoehtoa ei ole. Katseltuani liikuntakäyriä heiaheian vuosisaldosta totesin, että olen ylivoimaisesti eniten liikkunut täällä ollessani, minkä jo tiesinkin. Lisäksi käyristä voi päätellä seuraavanlaisia asioita (vaikka onkin selvää, että eihän tässä ihan kaikki reenit näy, koska en aina ole muistanut merkkailla):

1. Päätän noin neljän viikon välein kunnostautua liikkumisen suhteen
2. Kerran kuussa tapahtuu jotain, mikä on vahingollista liikkumisrytmille: olen kipeänä tai matkalla, nää on varmaan aikalailla topissa, jos syyllisiä etsitään, mutta myös sellainen 'mutkun en ehdi' tai 'nyt just täytyy tehdä muuta' on varmaan tavallisia ongelmia. Sellaisen rutiinin rikkoutumisen jälkeen on sitten vaikea taas aloittaa projketi alusta, siihen voi mennä monta päivää, pahimmillaan viikkoja.

 Kuitenkin olen nyt päättänyt, että marinat riittää ja aion saada liikunnan entistä rutinoituvammaksi osaksi elämääni. Tähän auttaa esimerkiksi niinkin tylsä ja yksinkertainen asia kuin jumppa, tuo liikuntamuodoista vähiten mediaseksikäs. Tietysti mä voisin sanoa et joo, teen vatsalihasreeniä tai että teen pilatesta tai että teen lihaskuntoreeniä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin ajattelen, että kyseessä on kotijumppa: Sellainen asia, joka on pakollinen sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole tsäänssejä liikkua millään itselleen paremmalla tavalla esimerkiksi koska nyt sattuu asumaan Kiinassa, jossa ei oo ihan hirveenä vaihtoehtoja, jos lastakin täytyy ehtiä hoitaa.

Mutta joo, laskin, että painoni nyt / painoni vuoden alussa - Normaalipaino ja tilanne on se, että olen laihtunut 18%. Vuodesta on mennyt 75%, joten ehkä realistinen tavoite voi olla se, että vuoden lopussa olen 40% lähempänä normaalipainoa. Hyvä sekin olisi ja sitten loput tavoitteeksi ensivuodelle.

2. Lupaan vähentää yksityisautoilua [Toteutumisprosentti: 80%]

Kesällä kävi niin, että A ja J alkoivat käymään päivittäin Peukkulassa. Tämä edesauttoi sitä, että minä kävelin ja pyöräilin enemmän kuin aiemmin. Ei ollenkaan huono juttu. Täytyy yrittää jatkaa samaa ensi keväänä. Täällä Kiinassa yksityisautoilu on nollassa, että siinä suhteeessa onnistunut lupaus. Ehkä vielä olisi vähän enemmän voinut vähentää Suomessa ollessa.

3. Väikkärin viimeistely [Toteutumisprosentti: 10%]

Totuushan on se, että olen ihan liian vähän panostanut väikkäriin tänä vuonna. Eli viimeisellä neljänneksellä olisi syytä saada edes joitakin abstrakteja/papereita ulos, ei auta. Tämä on selkeästi kärsinein osa-alue. Uusi Kiinan matka ei tietysti auttanut asiaa, saati sitten henkilökohtaisen elämän kaoottisuus.

4. Treenaus [50%]

No reenattua on tullut, niin kuin kohdassa 1 jo merkkasinkin. Kuntosali sen sijaan joutui vaihtoon, sillä se ei sitten kuitenkaan ollut motivoivin paikka liikkua. Kuntoportti ei sovi elämäntilanteeseeni seuraavista syistä: Se sijaitsee keskustassa - jos kulkisin keskustan läpi päivittäin bussilla tai pyörällä, se olisi ideaalinen, mutta tämänhetkisessä tilanteessa on helpompi reenata joko työpaikan alakerran minisalilla, Liikunnan salilla tai Kuokkalan Graniitissa... Nimittäin kulkemiseen/suihkuun/auton parkkeeraukseen kuluu rahaa/aikaa, jota en keskustassa halua kuluttaa. Tulipahan opittua, että kuukausikorttinen kuntosalijäsenyys ei ole mua varten. Lisäksi salin täytyy olla sellainen, että se ei ole pelkästään naisille soveltuva, koska usein reenailen miesten kanssa, esim. työkavereiden kanssa jos tulee mentyä yhdessä niin se on jo tarpeeksi motivoiva syy raahautua säännöllisesti sinne salille. Kempossa tuli kyllä käytyä ihan kiitettävästi Suomessa ollessani, vaikkei minulle embuparia löytynytkään. Ehkäpä sit Lissabonin kisoihin kahden vuoden päästä.

5. Hygienia [30%]

No en varsinaisesti sanoisi, että tää asia olisi hirveästi edennyt. Se johtuu siitä, että siivous ei kiinnosta mua sitten tippaakaan. Veljeni siivoili meillä kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta jos haluaisi hygienian tason todella nousevan niin kyllähän se on niin, että pitäisi olla ammattisiivooja säännöllisesti huushollissa. Tarkoit
us on ensi vuodelle etsiä viikkosuunnitelmasta paikka, jossa on siivous kiinteästi olemassa.

6. IMDB Top250 listaprojektin jatko [20%]

Laskelmieni mukaan katselimme n. 10-12 elokuvaa sen puolen vuoden aikana, jonka vietin Suomessa tältä listalta... Ei nyt varsinaisesti mikään huono tulos, mutta tietysti katsottavaa jää ensi vuodelle vielä minun kohdaltani 38kpl, Virpillä noin kymmenen vähemmän. Tän vuoden puolella epäilen, ettei enää ehditä ainakaan yhdessä katsomaan näitä.

Sen lisäksi
- Pääsin Sanada Sensein leirille maaliskuussa ja Japaniin elokuussa
- Pääsin sitseille huhtikuussa
- Vietin juhannusta (ja muutenkin paljon aikaa) mökillä ja joululiput on jo ostettu Englantiin.
- Kävin Kajaanissa ja Iissä, toki olisin voinut käydä useamminkin, jos olisi ollut aikaa enemmän.
- Näin kavereita Brysselissä ja
- Runokokoelman kirjoittaminenkin on jo aloitettu ja hyvällä mallilla

Niin, että voisi sanoa, että olen onnistunut osassa siinä, mitä halusinkin tehdä. Sen lisäksi olen toki tehnyt paljon sellaista, mitä en tammikuun alussa osannut suunnitella, isoimpana tää toinen reissu Kiinaan tietystikin. Ei tunnu siltä, että olisin varsinaisesti haaskannut aikaa, mutta aina on tietysti hyvä miettiä, mitkä ne rutiinit elämässä on ja mitä niiden lisäksi ehtii. Taidan tehdä uuden postauksen kalenterin hallinnasta, koska tää on nyt jo ihan maratonpituinen juttu...

Mitä vielä aion ehtiä vuoden viimeisellä kolmanneksella:
- Kirjoittaa yhden abstraktin journaaliin
- Muunnella yhden artikkelin konferenssia varten
- Kerätä aineiston uuteen tutkimukseen
- Kirjoittaa runokokoelman
- Väsätä useamman kuvakirjan
- Pelata kovasti sulkapalloa ja harrastaa muutenkin aktiiviliikuntaa
- Matkustaa Kiinassa ja ilmeisimmin myös Pariisiin ja Lontooseen
- Petrata mun Kiinan kielen taitoa
- Viettää paljon aikaa mun poikien kanssa <3

Oletko sinä saanut tehtyä tämän vuoden aikana kaiken, mitä haluaisit? Mitä jää vuoden viimeiselle neljännekselle?

Ok, this is one of those posts that the English version will be *much* shorter. Basically as it's the end of September, it was a good time to look at some of my goals for this year and see what I could still improve, what I have done, what I have been slacking on. I guess my goals are quite similar to many: Improve health, write dissertation papers, watch some good films, see friends and family, write poems etc. What have you done this year? Are you happy with your progress or is there still room for improvement?

6 kommenttia:

  1. Paljon olet ehtinyt! Ja paljon aiot vielä ehtiä! :D Mä lupailin kovasti pudottaa painoa ja löytää kadonneet vatsalihakset mut.... No, painoa kyllä putos, mutta vähän "väärällä tavalla", koska ei sitä lihastakaan tullut. :D Se vois olla yksi loppuvuoden tavoite, vatsalihakset.
    Muuten kyllä jaksan edelleen ihmetellä omaa vahvuuttani tämän vuoden aikana. Alkuvuodesta aloin ymmärtää etten koskaan tässä elämäntilanteessa, tässä parisuhteessa voisi olla niin onnellinen, kuin vaikkapa yksin. Ja lopulta, kesällä, jostain ihmeen kautta löytyi se voima todeta että tämä ei enää ole sitä mitä haluan. Ja samalle kesälle tapasin vielä ihmisen, jonka kanssa arkikin tuntuu helpommalta ja jonka vierellä on hyvä olla. Sillä saralla sain siis kaiken tehtyä mitä halusin/oli tarpeen... :)
    Toki halusin myös juhlia täysi-ikäisyyttäni ja käyttää sen tuomia etuuksia, ja niin myös tein. Tosin työt rajoittivat kesäelämää huomattavasti, ja nyt yo-kirjoitusten aikaan ei ole kummoisesti jaksanut lähteä liikkeelle. Siinä siis tavoitetta loppuvuodelle; pitää hauskaa ystävien kanssa, ja ylipäänsäkin rentoutua, yrittää kevääseen asti viettää stressittömämpää elämää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tosi kiva kuulla sun vuoden edistymisestä. Ihmissuhdeasiat vievät todella paljon voimavaroja, jos ne eivät ole kunnossa, joten mukava kuulla, että onnistuit siinä, mitä jo aikaa sitten täälläkin juttelit - muutoksia pitää uskaltaa tehdä - elämä on aivan liian lyhyt siihen, ettei eläisi täysillä:) Itsekin edistyin hurjasti kesän aikana tässä asiassa, valitettavasti kaikkea ei voi kuitenkaan ruotia avoimessa blogissa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskaltaminen kannattaa aina, vaikka elämä vaatiikin työtä ja oikea tie onnellisuuteen on harvoin helppo, kaunis tai suora.

      Stressaaminen ei auta, siinä olet oikeassa. Sen sijaan kannattaa miettiä, mikä mättää ja sitten tehdä valintoja niin että tilanne paranee. Energian voi käyttää muutokseen tai sitten asioista stressaamiseen... Elämänkokemuksesta on se hyöty, että tietää, ettei maailma oikeasti kaadu niin kuin joskus kuvittelee sen kaatuvan. Huomenna on uusi päivä ja voi tehdä jotain paremmin. Maailma on täynnä hyviäkin päiviä, sieltä ne tulevat, kun vaan tekee töitä niiden eteen.

      Poista
  2. Hei,
    onko Chengdussa olemassa jotain ulkosuomalaisyhdistystä tms.? Toimin itse ev.lut kirkon ulkosuomalaistyössä muualla Kiinassa (Hongkong, Shanghai, Peking) ja olisin etsinyt yhteyksiä siellä asuviin suomalaisiin mikäli siellä on jotain pienimuotoista toimintaa olemassa. Asun itse Hongkongissa viidettä vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, asumme siis Xi'anissa, emme Chengdussa, mutta oleskelimme Chengdussa viime vuonna kaksi viikkoa ja kolleegani asui siellä muutama vuosi takaperin kolmisen kuukautta. Chengdussa on paljon suomalaisyrityksiä, joten siellä asuu myös suomalaisia, mutta en valitettavasti osaa sanoa mitään yhdistyksistä siellä. Xi'anissa olen törmännyt yhteensä kolmeen suomalaiseen kaikkien 4 kuukauden aikana, jotka olen täällä viettänyt. Yksi oli lukiovaihto-oppilas ja kaksi olivat IT-yrityksen väliaikaisia työntekijöitä, eli jos Xi'anissa onkin joku suomi-yhdistys niin ainakaan se ei näyttäydy netissä. Arvelen, että täällä olevat suomalaiset ovat aika yksittäisiä tapauksia. Valitettavasti en osaa auttaa yhtään enempää:(

      Poista
    2. Kiitos viestistä,
      yritän ottaa yhteyksiä sinne suoraan yrityksiin.

      Poista
    3. Eipä kestä:) Olisihan se mukavaa, jos suomalaiset olisivat hieman enemmän organisoituneet täällä sisämaassakin, mutta kun blogger ja facebook on molemmat blokattu niin ymmärrän ettei välttämättä yhteisöjä ole helppo ylläpitää verkossa. Itse olen täällä kuitenkin sen verran lyhyehkön ajan, että en ole ajatellut laittaa vielä mitään ryhmää pystyyn. Xi'anissa ulkomaalaiset tuppaavat olemaan intialaisia ja afrikkalaisia muutenkin, että edes valkoihoisia ei välillä nää moneen päivään - saati sitten suomalaisia...

      Poista

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...