Tein sit jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen tehnyt: ostin
kuntosalin jäsenyyden! Noh, varsinainen jäsenyys alkaa vasta ensi
keväänä, mut saan tutustua tässä syksyllä ilmaiseksi. Mikä sai jo
valmiiksi superkiireisen työssäkäyvän perheenäidin tällaiseen päätökseen
- hyvä kysymys. Noh, tässä muutamia arvioita syistä:
1. Markkinoiden uhri: pahaa aavistava naishenkilö sai puhelimella kutsun kuntoneuvojalle ja ajatteli että käydään nyt katsomassa.
2. Lihaskunnon olemattomuus: tämän hetkinen reeniviikkoni ei juurikaan sisällä lihaskuntoa parantavia liikkeitä, mitä nyt jotain kempossa... Esim. Käsien vahvistaminen olisi todella tarpeen, sillä minun on kuitenkin nakattava kohtuullisia 100+ kiloisia ylivoimaisesti eniten. Tarvetta olisi myös keskivartalon lihasten henkiin herättämiseen, tällä hetkellä siellä asuu pelkkää läskiä. Jaloista poistaisin myös selluliittiin, kiitos. Tarkoituksena olisi seuraavan parin viikon aikana reenailla 3xKempo, 2xSali +1-2xHyötyliikunta...
3. Minun on harrastettava jotain liikuntaa siellä Kiinassa ja auttaisi jos olisi jo valmiiksi jotain rutiinia...käytännössä lenkkeily ja lihaskunto tulevat varmaan olemaan ne lajit kumminkin siellä.
4. Kaikkea pitää kokeilla kerran elämässä, tässä oli hyvä sauma.
Olen silti äärimmäisen yllättynyt siitä, että menin sinne jopa kaksi kertaa tällä viikolla ja lupaan olla vieläkin yllättyneempi, jos oikeasti joskus käyn siellä säännöllisesti, sillä minullahan on aivan hirveä kuntosali kammo! Vähän niin kuin jollakin muulla on hiihtokammo, minulla se on kuntosalikammo. Ehkä siksi, että siellä on paljon pelottavia laitteita, joista ei tiedä, miten niitä käytetään, eikä että kuinka kovalla vastuksella niitä pitäisi käyttää. Lisäksi kaikki muut osaavat jo käyttää kaikkea ja näyttävät kovin treenattuja vartaloitaan -pelottavaa! Entä jos joku nauraa mulle... Entä jos mä en jaksakaan jotain liikkeitä? Jne... Kuulostaa aika typerältä ja naivilta, kun sitä näin avaa, mutta tällainen tunne minulle tuli yläasteen kuntosalien pohjalta, kiitokset koululiikunta, jossa vaihtoehdot oli joko mennä uimahalliin, johon mulla oli vielä pahempi kammo, tai sit sinne kuntosalille... Noh, uintikammo lähti samoihin aikoihin, kun oma vartalon kuva lakkasi järkyttämästä ja uiminenhan on huippukivaa! Mutta kuntosali kammo pitää pintansa.
Nyt olen päättänyt murtaa tämänkin muurin menneisyydestä - saapas nähdä miten käy:)
(Note to self: ota jotain urheiluaiheisia kuvia, koska kuvitus on selkeesti loppunut kesken jo ajat sitten ja kukaan ei oikeesti halua kattoo kempokuvia tällasissa jutuissa)
1. Markkinoiden uhri: pahaa aavistava naishenkilö sai puhelimella kutsun kuntoneuvojalle ja ajatteli että käydään nyt katsomassa.
2. Lihaskunnon olemattomuus: tämän hetkinen reeniviikkoni ei juurikaan sisällä lihaskuntoa parantavia liikkeitä, mitä nyt jotain kempossa... Esim. Käsien vahvistaminen olisi todella tarpeen, sillä minun on kuitenkin nakattava kohtuullisia 100+ kiloisia ylivoimaisesti eniten. Tarvetta olisi myös keskivartalon lihasten henkiin herättämiseen, tällä hetkellä siellä asuu pelkkää läskiä. Jaloista poistaisin myös selluliittiin, kiitos. Tarkoituksena olisi seuraavan parin viikon aikana reenailla 3xKempo, 2xSali +1-2xHyötyliikunta...
3. Minun on harrastettava jotain liikuntaa siellä Kiinassa ja auttaisi jos olisi jo valmiiksi jotain rutiinia...käytännössä lenkkeily ja lihaskunto tulevat varmaan olemaan ne lajit kumminkin siellä.
4. Kaikkea pitää kokeilla kerran elämässä, tässä oli hyvä sauma.
Olen silti äärimmäisen yllättynyt siitä, että menin sinne jopa kaksi kertaa tällä viikolla ja lupaan olla vieläkin yllättyneempi, jos oikeasti joskus käyn siellä säännöllisesti, sillä minullahan on aivan hirveä kuntosali kammo! Vähän niin kuin jollakin muulla on hiihtokammo, minulla se on kuntosalikammo. Ehkä siksi, että siellä on paljon pelottavia laitteita, joista ei tiedä, miten niitä käytetään, eikä että kuinka kovalla vastuksella niitä pitäisi käyttää. Lisäksi kaikki muut osaavat jo käyttää kaikkea ja näyttävät kovin treenattuja vartaloitaan -pelottavaa! Entä jos joku nauraa mulle... Entä jos mä en jaksakaan jotain liikkeitä? Jne... Kuulostaa aika typerältä ja naivilta, kun sitä näin avaa, mutta tällainen tunne minulle tuli yläasteen kuntosalien pohjalta, kiitokset koululiikunta, jossa vaihtoehdot oli joko mennä uimahalliin, johon mulla oli vielä pahempi kammo, tai sit sinne kuntosalille... Noh, uintikammo lähti samoihin aikoihin, kun oma vartalon kuva lakkasi järkyttämästä ja uiminenhan on huippukivaa! Mutta kuntosali kammo pitää pintansa.
Nyt olen päättänyt murtaa tämänkin muurin menneisyydestä - saapas nähdä miten käy:)
(Note to self: ota jotain urheiluaiheisia kuvia, koska kuvitus on selkeesti loppunut kesken jo ajat sitten ja kukaan ei oikeesti halua kattoo kempokuvia tällasissa jutuissa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti