Viisi tuntia Lontoossa

 Olympialaiset ovat ohi, mutta paraolympialaiset olivat edelleen menossa, kun viisi tuntiani Lontoossa koitti tälle syksylle. Voisin olla katkera siitä, että ne ilmaisivat ajastani ehkä 20% ihmisten tungokseen ja odotteluun, mutta työssäkäyvänä äitinä otan kaiken vapaa-ajan, jonka saan iloisesti vastaan.

Mitä Lontoossa ehtii tehdä viidessä tunnissa? Olin aikeissa käydä kampaajalla ja ehkä nähtävyyksiäkin katsastamassa, mutta tällä kertaa aika kului aika pitkälti shoppailuun.

Päätin katsastaa stratfordin uuden ihmeellisen shopping centerin, jossa oli kyllä kaikki kaupat jotka ihminen voi haluta tavata - minun reittini meni primark (harha askel) - victoria's secret - the white company - sevil. Näihin menikin 2,5h kivasti.

Isoin ostos listalla oli kunnollisia alusvaatteita, koska hyvin istuvista on aina pulaa ja ajattelin, että nyt kerrankin panostan laatuun. Kävin siis victoria's secretin vaaleanpunamustissa sovitushuoneissa...

The white companystä ostin mekon ja pikkuinen yosetsune-kaniinin osa2, sillä edellinen muutti Ritva- tädin luo.

Valise-laukkukaupassa tapasin bag of my dreamsin: käsintehty italialainen nahkalaukku, 375£. Päätin jättää kaunokaisen kuitenkin liikkeeseen, sillä en ole varma, mahtuisiko siihen sekä läppäri että kamera, mikä minulle on kyllä deal breakeri. Mutta katsokaa mikä kaunokainen:

 Plus että olen luvannut itselleni, että jos pääsen tavoitepainooni niin sitten saan ostaa haluamani laukun.. Sen sijaan päivitin poikani hoitolaukun union jack-kuosiin, saa nähdä miten kauan se kestää... Olen edelleen äimistynyt, että laitokselta mukaan saatu libero-kassi on kestänyt jo kohta 1,5v kovaa käyttöä.

(En myöskään voinut vastustaa Union Jack-hametta Primarkilla... 6 pounds! Eihän ole yhtään överi asu...?)

Shoppailujen jälkeen hyppäsin central lineen ja tottenham court roadille. Mieheni odotteli minua china townissa, jossa perinteisesti syömme, jos olemme Lontoossa.  (Ostosten kantaja löytyi!)

Mahdollisuuksia on toki rajattomasti, mutta ei pidä missata mahdollisuutta syödä tosi hyvää kiinalaista, kun sitä saa. Toinen schetzuanilainen ravintola oli mennyt konkurssiin, joten päädyimme Bar Shu:hun, joka on lempiravintolani Lontoossa.

 Ai mitä herkkuja sieltä taas löytyykään: papuja valkosipulilla, beef jerkeyä chilikaatikkeessa, suosikkini on marinoidut kurkunpalat ja ne sienet... Ehkäpä pitäisi tehdäpostaus Bar Shu:sta tai Lontoon kiinalaisista - suositusannoksineen, sillä minulta kysytään usein Lontoon nähtävyysvinkkejä yms.

Tässäpä muutama, jos aika on kortilla: Bar Shu:n jälkeen suuntasimme pikapikaa jalan - sohon ympärillä nähtävää on todella paljon ja siinä voi kävellä monta Lontoon nähtävyyttä tunnissa läpi: leister square, piccadilly circus, trafalgar square, covent garden... Tietysti siitä kannattaisi jatkaa thamesin rantaan, mutta valitettavasti tässä vaiheessa minä olin jo missata klo 16 junan colchesteriin, jossa lapsukaiseni minua odotteli. Valitettavasti tällä kertaa ei ollut aikaa pahemmin muuhun kuin shoppailuun.. More next time!

 

Muutamankin tunti Lontoossa virkistää kummasti:)