Kun päästiin Xi'aniin niin fiilis oli lievästi helpottunut. Shanghaissa antoivat meille mahdollisuudet: 1. Lennetään kotiin ja matkatavarat seuraa seuraavana päivänä perästä tai 2. Yövytään Shanghaissa ja matkustetaan tavaroiden kanssa seuraavana päivänä. No, me päätettiin lähteä perille, kun kerran vielä päästiin.
Klo 00:40 paikallista aikaa saavuimme Yang Yang Guo Ji International Plazalle, jossa asuntomme sijaitsee. Mitä ihmeellisintä oli, että Land ladymme oli hereillä. Sen sijaan se ei ollut yllättävää, että hän ei ollut todellakaan odottanut meitä tulevaksi - no olin ilmoittanut kolleegalleni yliopistolla, mutta hän ei ollut tainnut saada sitä sähköpostia... Nou hätä. Kiinalaiseen tapaan he herättivät kämpässämme asustavan ihmisen ja sitten ei kun siivoamaan, yhden aikaan yöllä. Me käväisimme pakkomäkissä yöpalalla - mitään muuta kun ei kappas klo 01 yöllä ole auki täällä. Mä välttelen McDonalseja normaalisti kuin ruttoa, mut hätä ei lue lakia ja lapselle maistui ranskikset.
Täytyy sanoa, ettei uni oo maistunut piiitkään aikaan niin hyvältä kuin meidän double+one and a half sängyssä, jossa on oikeasti tilaa pienelle ja myös meille aikuisille. Kyoton hotellissa nukuttiin viis yötä suunnilleen päällekäin - mun piti välillä nukkua L-muodossa tai jalkopäässä, koska se oli niin mini. Ah, Xi'anin koti kullan kallis.
Kuusi(!) kuukautta hurahti ihan todella nopeasti ja kappas vain, jotkut asiat ovat muuttuneet täällä Kiinassa. Toisaalta oli ihana tulla paikkaan, jossa ei tarvii aloittaa ihan alusta, vaan jo tietää että mistä saa välttämättömät tavarat, mistä saa taksin, mistä saa rahaa, missä lapsi voi leikkiä, mistä voi ostaa vaatteita, missä kuntoilla, missä toimisto on jne. On oikeasti tosi hyvä olo nyt, ei kun arkea pystyyn: töitä, leikkimistä ja urheilua ja sh. Ja muutamia matkoja tietysti siinä sivussa.
Oikeastaan mikään muu ei ärsytä kuin se, että Internet on täällä aivan susi... Ihmettelen siis todella, että saankohan tänkään päivityksen näkymään. Epäilen suuresti, mut ei auta kuin yrittää.
So we are back in China! By some miracle we were able to catch the last flight to Xi'an and arrived 17h after leaving our Kyoto hotel... Our first flight was 5h late, due to the weather. I was very surprised that our land lady was still up at 1am and able to give us a room with equal equipment to last time. It's not the same one, but it looks pretty much just like it. The bathroom is marginally smaller maybe. We forced ourselves to have Mc Donalds for night supper as no other food was available and then had a relaxing night in our huge bed which, after Kyoto's dreadful sleeping on top of each other, felt so so good. No matter that our luggage got left to Shanghai and we had to face the morning in the same dirty clothes - at least we were here. On our first day back, we managed a trip to the airport, picked up our suitcases as well as the two prams. We went to our usual haunts in town, said hello to some friends and wondered how Xi'an had changed in 6 months. My main thought today was: How little can one person survive with - really, why do we need to surround ourselves with all that stuff, when we can really survive with just one pair of pants?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti