Havahduin miettimään, että mitä ulkomailla oikeastaan pitäisi tehdä...
Tämän pohdiskelun aiheutti ystäväni äiti, joka feisbuukissa komensi
poikaansa tekemään Japanissa jotain muuta kuin polttamaan tupakkaa ja
juomaan alkoholia kavereiden kanssa. Kuulema niitä voi tehdä kotonakin.
Mietin omaa reissuani. No polttanut en mutta alkoholia kavereiden kanssa kyllä kului... Olen kyseisen äidin kanssa hieman erimieltä. Nämä ihmiset ovat yhdessä ainoastaan tämän yhden viikon verran - kyllähän kavereita on kotonakin paljon, mut ei näitä samoja.
Maailmalla tapaa mitä parhaita tyyppejä. Sen takia minä matkustan. Ihmisten takia. Toki myös kulttuurin ja erilaisten kokemusten takia, mutta hyvin vähän elämässä on sellaista, jota haluaisin kokea yksin - matkustamisen suola on se, että ne kokemukset ja muistot voi jakaa jonkun toisen, toisten kanssa.
Tietysti matkailussa hienoa on myös nähdä huikeita maisemia, ihmetellä toisen kulttuurin kummallisuuksia ja välillä kokeilla jotain extremeäkin. Kuitenkaan harvempi reissu ulkomailla on pelkkiä laskuvarjohyppyjä ja syvänmerensukellusta... Kyllä matkustamisessakin on tiettyä arkea ja perustarpeita, joita täytyy kuunnella...
Moni matkalainen hakee ulkomailla turvaa tutuista kokemuksista, koska se muu on useimmiten oman mukavuisalueen ulkopuolella. Esimerkiksi Kiinassa voi olla helpompi hakea kahvit Starbucksista ja Voileivät Subwaysta, eikä siinä minusta ole mitään niin kovin negatiivista - laatu on ainakin taattua... Mutta totuus on kuitenkin se, että satunnainen kulmakuppila saattaa räjäyttää aivosi kahvillaan tai vaikka chilipavuillaan ja jos niihin ei ikinä eksy niin ei varmasti koskaan myöskään koe mitään keskinkertaisuudesta poikkeavaa.
Finnworld matkailee både - och -tyyliin. Sopivassa suhteessa kun liikkuu mukavuusalueella ja sen ulkopuolella niin ei mene koko ajan hermot, mutta kuitenkin tulee ajauduttua tilanteisiin, jotka tuovat sitä sisältöä - enkä voi kyllä sanoa, että muistaisin milloin mun elämä olis viimeksi ollut tylsää.
Joskus satunnainen olut ventovieraan kanssa johtaa keskusteluun, jonka aikana opit itsestäsi jotain uutta.
Mietin omaa reissuani. No polttanut en mutta alkoholia kavereiden kanssa kyllä kului... Olen kyseisen äidin kanssa hieman erimieltä. Nämä ihmiset ovat yhdessä ainoastaan tämän yhden viikon verran - kyllähän kavereita on kotonakin paljon, mut ei näitä samoja.
Maailmalla tapaa mitä parhaita tyyppejä. Sen takia minä matkustan. Ihmisten takia. Toki myös kulttuurin ja erilaisten kokemusten takia, mutta hyvin vähän elämässä on sellaista, jota haluaisin kokea yksin - matkustamisen suola on se, että ne kokemukset ja muistot voi jakaa jonkun toisen, toisten kanssa.
Tietysti matkailussa hienoa on myös nähdä huikeita maisemia, ihmetellä toisen kulttuurin kummallisuuksia ja välillä kokeilla jotain extremeäkin. Kuitenkaan harvempi reissu ulkomailla on pelkkiä laskuvarjohyppyjä ja syvänmerensukellusta... Kyllä matkustamisessakin on tiettyä arkea ja perustarpeita, joita täytyy kuunnella...
Moni matkalainen hakee ulkomailla turvaa tutuista kokemuksista, koska se muu on useimmiten oman mukavuisalueen ulkopuolella. Esimerkiksi Kiinassa voi olla helpompi hakea kahvit Starbucksista ja Voileivät Subwaysta, eikä siinä minusta ole mitään niin kovin negatiivista - laatu on ainakin taattua... Mutta totuus on kuitenkin se, että satunnainen kulmakuppila saattaa räjäyttää aivosi kahvillaan tai vaikka chilipavuillaan ja jos niihin ei ikinä eksy niin ei varmasti koskaan myöskään koe mitään keskinkertaisuudesta poikkeavaa.
Finnworld matkailee både - och -tyyliin. Sopivassa suhteessa kun liikkuu mukavuusalueella ja sen ulkopuolella niin ei mene koko ajan hermot, mutta kuitenkin tulee ajauduttua tilanteisiin, jotka tuovat sitä sisältöä - enkä voi kyllä sanoa, että muistaisin milloin mun elämä olis viimeksi ollut tylsää.
Joskus satunnainen olut ventovieraan kanssa johtaa keskusteluun, jonka aikana opit itsestäsi jotain uutta.
I got into thinking about my travelling habbits, thanks to a
conversation on my friend's fb page, where his mother told him that he
should do something more useful in Japan than to just get drunk with a
bunch of mates and smoke cigarettes.
Well, the mother has a point: why go abroad at all, if you can do the same stuff at home? However I think she was also missing the context: while travelling you tend to meet a bunch of new friends, in the occasion of the taikai, even hundreds new friends.. What is the point of travelling if you cannot experience it with people? What are the mind blowing moments, if you didn't share them with others?
Well, the mother has a point: why go abroad at all, if you can do the same stuff at home? However I think she was also missing the context: while travelling you tend to meet a bunch of new friends, in the occasion of the taikai, even hundreds new friends.. What is the point of travelling if you cannot experience it with people? What are the mind blowing moments, if you didn't share them with others?
I do travel with the intention of experiencing new cultures and
learning about different customs, seeing awesome sceneries and just
enjoying the feeling of being out of my comfort zone. However I can also
understand that some people seek comfort in familiar things when
travelling - for example in china some get their coffee from Starbucks
and their dinner from Subway... I dont think there is particularly
anything wring with that either...
Personally I like a balance. Do some familiar things to keep you sane,
but also try as much new as possible. That beer with a stranger might
lead to a conversation which will teach you something vital about
yourself.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti