Kesä on mökillä

Sain hieman kritiikkiä siitä, että aina haukun Suomea, joten tässäpä hieman Suomen kehumista: Suomen kesässä parasta on mökkeily. Kaikilla suomalaisilla on mökki tai ainakin kaverin/sukulaisen mökki, jonne vetäydytään viettämään kesälomia.

Lapsena ajattelin, että olisi mukava viettää muutama kuukausi luonnon helmassa ja lähestyä omavaraistaloutta - kasvimaa pystyyn ja vuohi laiduntamaan pellonpientareelle. Lihaa ja maitoa voisi hakea läheisiltä maatiloilta ja sitten verkot vaan järveen ja kalastamaan iltapalaa. Valitettavasti menin naimisiin viimeisen päälle kaupunkilaisen kanssa, joten en nää tätä skenaariota tapahtumaan ainakaan samassa mittakaavassa.

Kuitenkin minua kiehtooomavaraisuus ja lähiruoka - en ole mikään 'viherpipertäjä', niin kuin tämän blogin lukijat varmaan havaitsevat, hiilijalanjälkeni on suuri ja syön mm. tonnikalaa, mikä nyt on jo yleisestikin paheksuttavaa... Silti minua kiinnostaa, tulisinko toimeen, jos kaupasta ei saisi ruokaa yllin kyllin ja entä jos 95-vuotiaan isotätini suurin huolenaihe toteutuisikin ja venäjä hyökkää tänne ja jäämme ilman apua Eurooppalaisilta ystäviltämme...

Haluan ajatella, että pärjäisin. Mökkeilyssä minusta on osittain kyse tästä: Paluusta siihen aikaan, jolloin vanhempani olivat lapsia. Haluan, että oma lapsenikin saa kirmata metsässä mielin määrin, uida järvessä ja kerätä mustikoita. Haluan, että hän saa kokea puhtaan luonnon ja maailman ihmeellisyyden juuri niin aitona kuin sitä voi Suomessa tavata. On ylellisyyttä asua täällä ja vielä ylellisempää se, että kesän tullen voi pakata kimpsunsa ja pyrähtää järven rannalle paistamaan makkaraa ja saunomaan. Tämä on ehdottomasti sellainen osa suomalaisuutta, jota en vaihtaisi mihinkään.