Joo tiedän, että mulla on mennyt viikko siihen, että pääsen varsinaisiin Chengdu:n kuviin. Taitaa olla reaaliaika aika kaukana näistä postauksista. Syytän olematonta vapaa-aikaa. Noh, millaista on Chengdussa? Oheiset kuvat on otettu hotellihuoneemme ikkunasta.
Täällä oli siis 2008 iso maanjäristys ja sen tuhot ovat osittain edelleen nähtävissä. Toisaalta koko kaupunki on rempassa - kaikkialle rakennetaan uusia pilvenpiirtäjiä (joita täällä on todella paljon) ja uusia 8 tai 10 kaistaisia teitä kahteen tasoon... Tai uusia metrolinjoja. Niitä täällä muuten tällä hetkellä toiminnassa on vain yksi, kun taas rakenteilla on ainakin seitsemän. Kuulimme huhua, että linja kakkonen, joka menee ihan hotellimme lähettyviltä olisi mahdollisesti toiminnassa. Käydään tänään katsomassa, pitääkö www-sivut paikkaansa.
Täällä oma tulkki on todella kullanarvoinen. Käytännössä kukaan ei paikallisista puhu englantia. Hotellissa on yksi 'Jack' -niminen virkalija, joka puhuu joo, mutta hän ei aina ole maisemissa. Joten osaan nyt tilata jo kahvit ja teet kiinaksi. Yliopistolla puhutaan englantia tottakai - ja professori, jonka vieraana olen asuu käytännössä Teksasissa suurimman osan vuodesta. On siis aika randomia että hän yleensäkään on täällä paikalla...
Toisaalta haluan näyttää myös tämän puolen Chengdusta: Se on kasvava ja kukoistava kaupunki - jossa aurinko paistaa kuulema n. viitenä päivänä vuodesta.
Meille kävi siis tuuri, sillä ihan ensimmäisenä päivänämme täällä oli yksi noista eksoottisista aurinkoisista päivistä. Oltiin silloin liikkeellä tottakai katsastamassa keskustaa ja Tianfu squarea.
Vaikka sää olikin näennäisesti hieno ja hyvä, tämä ei tietysti tarkoita samanlaista sinitaivasta kuin Suomessa. Ilman laatu on täällä varsinkin keskustassa todella heikko ja siksipä esim. SWUFE:n yliopisto, jossa olen vieraana, on rakennuttanut toisen kampusalueen n. 20 kilsan päähän keskustasta.
Keskustassa meitä tervehtii kansan sankari, joka tottakai on kiinalaisille yhä todella tärkeä. Täällähän ei tietenkään tiedetä Maon todellisesta hallintoajasta - koska sensuuri on edelleen kovaa. Sanottakoon siis, että tätä blogipostia kiinalaiset eivät nää, koska ovat blokanneet bloggerin. Ehkä ihan hyvä niin, jolloin minä en toivon mukaan tule heitetyksi maasta, vaikka kirjoitinkin näin.
Kaikki on ulkoapäin pinnallisesti hienoa ja kaunista keskustan ytimessä.
Hei Kiina! Kyllä täällä passaa olla.
Poliisikin ajelee ympäriinsä kaksipyöräisillä partiointiajokeillaan...
Ja ihmisiä on joka lähtöön. Keskustassa on katuja, joilla on kolmekin isoa, kasvotonta ostoskeskusta vierekkäin: Cartier, Luis Vuitton, Prada, Dolce&Gabbana jne. Taitaa olla selvää, että minä en ole käynyt niistä ensimmäisessäkään. Shoppailu on paljon kivempaa pienillä markkinoilla.
Muutama huomio Chengdusta: Myöskään täällä kukaan ei ole yrittänyt pakkomyydä minulle mitään! Olen aivan ymmyrkäsenä! Ei yhtään 'pooostcard-poostcard-bagga-luivuton-watcha'-mummoa ole tullut huutelemaan... Onko tästä annettu joku mandaatti kiinalaisille olympialaisten aikaan, että turisteja ei saa hätyyttää... Ihmettelen. On siis edelleen paljon mukavampaa kuin Shanghaissa ikinä.
Nautin siitä, että täällä ei osata englantia - nyt on ainakin pakko opetella itse Kiinaa. Ja ruoka on kyllä aivan huippua eikä maksa juuri mitään. Keskimääräinen lounas on siinä 3eur koko perheeltä ja päivällinen oluineen ehkä 8eur. Lisää Chengdu-juttuja tulossa pian:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti