Kuten jo pandapostauksesta kävikin ilmi, kävimme poikasen kanssa Pekingin eläintarhassa sillä aikaa kun isi kirjoitteli.
En ole mikään eläintarhojen huippufani - monesti minusta eläimet näyttävät kyllästyneiltä ja kärsiviltä, mutta toisaalta ymmärrän lasten ilon niiden kanssa. Onhan se ihmeellistä nähdä kaikkia näitä ihmetyksiä, joita ei luonnossa juurikaan tapaa.
Kuten vaikkapa tämä pelikaani - en ole ikinä nähnyt yhtä noin läheltä.
Tai tämä ihmeen töyhtöhyyppäsorsa... Ainakin sillä oli tukka kunnossa. Kello vaan puuttui:)
Poikanen katsoo tarkkaan vaunusta lintuja.
Flamingojakin oli niin pirusti, että olisi voinut kuvitella niiden lisääntyvän kuin puput.
Ne asustivat lämmitetyssä akvaariossa, koska pekigin sää on viime aikoina ollut suunnilleen Suomen lämpötilojen luokkaa...
Ikkunoisen höyrystä pystyi näkemään, miten lämmintä niillä tarvitsi olla...
Nämä haikarat olivat flamingojen naapureita. Löytyipä joukosta myös hieman epäeksoottisempikin lintu...
Ja tietysti lintujen kuningaskin oli eksynyt mukaan näihin pippaloihin... Seuraavana luvassa afrikkalaisia eläimiä, karhuja ja kissoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti