Arkea, nitinää ja la familia

Varoitus: Tajunnanvirtapostaus, jolla ei ole päätä eikä häntää. Xi'anissa netti on taas vaihteeks ollut aivan peestä tällä viikolla ja aika heikosti on voinut postauksia tehdä. Tällaisina hetkinä on mukava laskea päiviä kotiinpaluuseen (nyt enää reilut viisi viikkoa!) ja muistella mukavia päiviä perheen kanssa täällä joulun alla.

Tässä yks päivä taas mietin, miten onnekas olen. Miten voitin aviomiesloton 22-vuotiaana. Koska totuus on kyllä se, että minä en olisi täällä, tekemässä näitä asioita aivan varmasti, jos en olisi naimisissa juuri oman mieheni kanssa. Tohtorikolleegani (suomalainen) kommentoikin Pekingissä pari viikkoa sitten, että oletpa valinnut hyvin, kun kerroin mieheni puhuvan sujuvasti sekä Kiinaa että Japania. I'd like to think so - kyllä oma mies paras.

Ja sitten minulla on parhaat sukulaiset, jotka hoivaavat asuntoamme meidän ollessa täällä toisella puolella palloa. Äitini oli ollut huolissaan kämppämme pistorasioista esimerkiksi... Noh, uskon talon olevan pystyssä, kun tullaan takaisin - mutta on mukava kuulla, että välitetään.

Tänään on nimittäin ollut sellainen BCD (Bad China Day) eli lapsi on kitissyt ja oma olo on ollut kurja. Arvelin ensiksi, että syynä on kofeiinin puute, mutta sitten tajusin, että pieni jomottava päänsärky on varmastikin johtuva hormooneista, niin kuin 96-vuotias isotätini asian ilmaisisi: "Vaimolliset menot". Joo aina ei oo parasta olla tätä sukupuolta. Ehkä se lapsikin aistii sitten sen, että äiti on känkkäränkkä ja siksi kitisee.

Tällä viikolla kun ei oikeesti pitäis olla mitään valittamista. Työt edistyivät: Kirjoittelen kahtakin artikkelia kahden eri Kiinatytsyn kanssa ja löysin kontakteja omaan tutkimukseeni liittyen myös, jesh. Lisäksi ei olla oltu kohta kahteen viikkoon kipeitä: o-ou. Ei pidä nyt pilata tätä hyvää jujua...

Eilen kävin shoppailemassa muslimikorttelissa viiden kassin verran ihania juttuja: Vaatteita 3-vuotiaalle pojalle (jotka aion lähettää ystävättärelleni, jolla on vuotta vanhempi poika) ovelasti 'säilöön', jotta eivät veisi kaappitilaa ja toisekseen, koska olen saanut niin paljon häneltä vaatteita lainaan... Arvelen, että ehkä nämäkin saamme sitten ensi vuonna kiertoon. Varo vaan M, jos tätä luet siis - kolmen kuukauden päästä saattaa tulla paketti...

Mitäs sitä muuta on hommailtu? No ollaan päätetty pitää 'feikkilähtö' viikon päästä, eli käydään heivaamassa kaikki ylimääräiset kamat postiin, jotta ei olis helmikuussa sitten niin montaa pakettia lähetettävänä.

Sitä ennen kuitenkin lähdemme minilomalle ensi maanantaina - ennen kiinalaista uutta vuotta, jotta kaikki paikat  ja junat eivät olisi aivan nuijalla lyötyjä. Kerronpa siitä kuitenkin enemmän toisessa postauksessa.

Hyvää Sunnuntaita Suomi! Sanoinko, että täällä on 13C ja aurinkoista? Balleriinatkin vois kaivaa esiin, mutkun ne lähti jo joulukuussa kotiinpäin... Niin ne kelit vaihtelee.

I have the best family and extended family in the world. Sometimes the internet does not work and you throw coffee on yourself and the life is just hard, but when you've got what I've got - it's like having won the lottery a long time ago and there's always money in the bank. Have a lovely Sunday, Europe!