torstai 24. tammikuuta 2013

Aisha

 Poikani kutsuu itseään nimellä Aisha.  Hän on nyt 20kk vanha ja asunut yli 10% elämästään Kiinassa. Aisha on kaksikielinen lapsi, joka osaa myös hieman Kiinaa. Hän puhuu sanoja, ei vielä lauseita. Suurimmaksiosaksi hänen sanavarastonsa on suomenkielistä, uusia sanoja ovat esimerkiksi kirja ja panda. Yhtenä päivänä hän sanoi: anna harja  kun halusi pestä hampaansa. Eläinten nimiä hän osaa hyvin, koska hänellä on paljon eläinkirjoja, joita luetaan aktiivisesti. Englanniksi hän sanoo esim. Tiger (taiga) ja dinosaur (dainosoo).
Hän on mielestäni aika ketterä ja menevä lapsi. Päivät kiinalaisissa sisäleikkipuistoissa ovat opettaneet hänet kiipeilemään ja tasapainottelemaan. Hän osaa hyppiä kovaa trampoliinilla ja pysyy pystyssä isompien hyppiessä vieressä. Hän tykkää kiikkumisesta. Ja tietysti iPhonen kanssa pelailusta. Hän on jo taitava kosketusnäytön käyttäjä ja kuvittelee, että kaikki näytöt ovat kosketusnäyttöjä.

Aishalla on huono rytmi - hän menee usein nukkumaan meidän kanssa yhtä aikaa klo 00:00, koska nukuttaminen yksiössä ei ole kovin helppoa kun valot pitäisi laittaa pois. Hän herää yleensä kympiltä ja nukkuu iltapäivisin 1,5-2h Päikkärit. Unen tarve on kuitenkin selkeästi vähentymässä:( sen sijaan lapsenhoitopöivänä olis kyllä äidinkin mukava nukkua se 10h...!
 Aisha tykkää pussailla. Siitä kun saa vanhemmilta niin positiivista palautetta. Aisha pussaa aamulla äitiä ja isiä ja sitten karvaleluja, joita täällä on mukana kolme: svear -hylje, namnam-panda ja yosetsune-white company pupu. Sitten pussaillaan Long-lohikäärmettä ja kaikkia autoja ja junia. Myös kirjoja voi pussata, varsinkin jos niissä näkyy eläimiä. Viimeksi näin hänen pussaavan pesukoneemme tarra-ankkaa ja wet wipes kotelon kalakuvaa. Myös lelut apussaavat toisiaan. Leluja ruokitaan tuttipullolla myös.
 Aisha on alkanut kiinnostua vaatteista, hänen makunsa on kiinalainen eli hän käyttäisi silkkipyjamaa ja nallehousuja, jos saisi valita aina. Nallehousuille annetaan myös pusut.
  Aisha tykkää lauluista ja tanssimisesta. Hän osaa laulaa ihhahhaa, ihhahhaa ja pää pää (olkapääpeppupolvetvarpaat) mut ei vielä oikein pitemmälle. Hän osaa näyttää suurimman osan vartalon jutuista, mm. Silmät, nenät, napan, varpaat, suun jne. Tänään hän myös havaitsi, että äidillä on luomia jaloissa, mutta hänellä ei.

 Kiinalaisiin ikätovereihinsa verrattuna hän on pitkä ja rohkea. Jostain syystä kiinalaiset taaperot on aika vauvoja, eivätkä pahemmin uskalla leikkiä ilman että äiti pitää kädestä suunnilleen koko ajan. Aisha ei pelkää juuri mitään ja on usein uhkarohkea, niin kuin äitinsä.
 Hän on tottunut siihen, että kiinalaiset ihastelevat ja palvovat häntä. Aina on joku virnuilemassa hississä tai kadulla. Voi olla että Suomessa koittaa kovat oltavat kun ihmiset eivät olekaan näin paljon hänen peräänsä. Toisaalta aina hän ei jaksa vilkuttaa faneille tai poseerata kuvissa - fiiliksen mukaan.

 Arvelen, että Aisha on aika onnellinen lapsi, eikä tiedä missaavansa Suomen luonnossa leikkimistä. Hän ei ole erityisen tuhma, oikeastaan hän tekee tuhmuuksia ollessaan kyllästynyt esim. Istumaan rattaissa tai sit siihen että ei saa vanhempia mukaan leikkeihinsä. Tässä välillä oli menossa kirkumisvaihe, mikä ei ollut hauska, mutta se on vähentynyt. Samoin pureminen ei tule esille enää usein. Sen sijaan hän osoittaa mieltään heittelemällä tavaroita, esim lelujaan tai iphonea, jonka tietää olevan kiellettyä. Kuitenkin jos on tehty päivässä jotain hänenkin pillinsä mukaan esim tunnin verran niin hän kyllä on usein hyvin kiltti sekä päivällisravintolassa että vielä illalla kotonakin. Kaikista vastenmielisiltä taitaa olla pukeminen - varsinkin kun näin talvella tarvitaan niin monta kerrosta vaatteita.
Rutiinit auttavat, että hän tietää mitä tapahtuu. Hän leikkii itsekseenkin jonkun verran, esim lukee kirjojaan (kiitos mummille joululahjoista, olivat loistavia!) tai eläimillä pusuttelua tai autolla ajelua.


 Sellaista on kohta kaksivuotiaan Aishan elämä Xi'anissa.

My son is soon 21 months old and has lived more than 10% of his life in China. He is a lovely little chap, very brave and courageous. He is keen on animals, books and kissing. He'll kiss all his toys and of course his parents. He'll kiss his grandparents in Skype too. He has become agile and very climbing. He has new words like tiger and dinosaur. He is also worshipped by the Chinese, so he will have hard time back home, I think... No one asking to take his picture. Despite of living in smoky air of China, we think he's a pretty normal boy. Excited about playgrounds and people around him. We shall see what effect moving back to Finland will have on him.

2 kommenttia:

  1. Voi mahoton, miten hirmuisesti A on kasvanut! Terveiset pusupojalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli mukava kuulla, koska mua välillä pelottaa, että ruokitaanko me sitä tarpeeks ja jos se jää alikasvuiseksi kun täällä ei uskalla syöttää lihaa tarpeeks... Noh, ehkäpä se pärjää sen tofu-papudieetillä sitten;)

      Poista

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...