Ajattelin julkaista vähän kuvia eräältä iltakävelyltämme. Tällaista meidän ympäristössämme on. On kommunisti-betonia.
On suurkaupunkifiiliksiä. Kaikkialla rakennetaan ja upeita patsastuksia löytyy.
On hutokeja ja pikkukujia.
On paljon höyryäviä patoja.
Ja todellista Kiina-fiilistä saa kun on vilkkuvaloja, räkälää ja punaisia lyhtyjä sekaisin. Minusta tällainen on kyllä oikeasti todella kaunista.
On epämääräisiä lihapatoja.
On avotulta ja kaminoita.
On lapsia pienillä, pimenivillä kaduilla.
En tiedä, olenko jotenkin erikoinen, koska nautin tällaisesta. Jokainen hetki on kuvan arvoinen ja jokainen hetki muistuttaa siitä, millaista on myös kotona Suomessa. Tuntuu päivä päivältä enemmän ristiriitaiselta - toisaalta nautin olla täällä, toisaalta en missään nimessä olla täällä. Elämä on jotenkin niin hetkellistä ja katoavaista - sanoi eräs minulle rakas, rakas viisas ihminen kerran Pariisissa. Olet kanssamme tänäänkin.
Here some (to me) beautiful pictures from our neighborhoods. I feel conflicted about being in China. I love it, but I absolutely do not want to be ill here and there is so much ilness here. I love Finland and I love China. The trick is to keep both in our hearts.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti