Kaukomatkakuumeeni on viime aikoina taas nostanut päätään. Vuosi sitten tähän aikaan olin masentunut: takana oli raskaus ja kuukausi imeväisen äitiyttä, jotka silloin tuntuivat jonkin asteiselta vankilalta - tietysti tätä ei näin saisi sanoa ääneen... Tuoreena äitinä oli vaikea arvioida, kuinka kauan kestäisi siitä pisteestä 'normaaliin elämään' palautumiseen. Normaalina elämänä minä käsittelen nyt aikaa, jolloin voivat haaveet muuttua todellisiksi suunnitelmiksi.
Näille haaveille siis kuuluu varovaisia suunnitelmia nyt - kiitos itseasiassa blogin, jonka kautta haaveeni poiki tarjouksen lähteä katsastamaan maailman toista laitaa ennemmin eikä myöhemmin.
En kuitenkaan enempää halua vielä tätä mahdollisuutta hehkuttaa, koska sen toteutuminen on ainakin yhden 'Mutta -Entäs' -keskustelun takana, jonka aion käydä pikemmiten ensi viikolla.
Mutta en voi sanoa, etteikö paluu näihin maisemiin houkuttelisi... Ja nämä ruoat!
Nams! Oon koko illan lukenut kollegani matkablogia, mikä ei paranna fiilistä. Katottiin illalla mieheni kanssa toisiamme silmiin ja todettiin, että juuri tätä meidän CVeillä pitäisikin olla tekemässä. Lapsi hihkui (onnellisen tietämättömänä tulevasta) välissämme. Tuntuu, että päätös on tehty ja nyt pitää vaan vakuuttaa tarvittavat tahot. Ehkäpä tämä blogikin sitten muuttaa oikeasti maailmalle... Kuvat muuten meidän 2006-vuoden reissulta. Hui, että siitäkin on jo aikaa. Jännittää ja hymyilyttää.
Kuulostaa kiehtovalta, toivottavasti edessä on juuri niin huisia haasteita kuin kuvitella saattaa. Joskin jos se tarkoittaa sitä, että Jyväskylästä katoaa kahvi- ym. seura, se on tietenkin valitettavaa. Mutta mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä uutisia tällä rintamalla sinulla meille on kertoa myöhemmin.
VastaaPoistaNoh, tarkoitus kadota on vain väliaikaisesti, ei tietystikään lopullisesti. Olen varmasti sydämessäni aina jyväskyläläinen eikä minulla ole tarkoitus viettää 'loppuelämää' missään muualla.
PoistaMilloin sun J-kylän reissut kesälle on? Laita mulle jotain viestiä.