Ollaan siis lomailemassa pohjoisessa. Tämä on äidin ja pojan oma loma, eli mikäs sen mukavampaa kuin tavata ystäviä. Nyt tuntuu siltä, että taapero alkaa jo ottamaan kontaktia muihin lapsiin ja hänen naamassaan olevan riemun määrä on suuri, kun huomaa, että aikuisia pienempiä ihmisiä on lähellä.
Leikit ovat toki vielä sellaisia, että 'tässä lelu, ota tämä' -tyyppisiä, mutta sosiaalinen kehitys on huimaa yksivuotiaalla.
On mukava nähdä, miten lapsi oppii isommilta. 3-vuotiaalta opittuja taitoja hän sitten alkoi heti soveltamaan 2-kuiseen pienempään poikaan... Elämän kiertokulku on sellaista.
Isommat lapset piirsivät minulle kortit, joihin oli kirjoitettu hieno tekstikin ja lisäksi vielä poimivat kauniit voikukkakimput...Huomaa, että ollaan pohjoisessa, koska Jyväskylässä voikukat ovat jo hahtuvaa!
Piirtääköhän pikku-ukko minulle kortteja neljän vuoden päästä... Nyt hän keskittyi ihailemaan kolmivuotiasta 'isoa' poikaa kovasti. Idolilla oli roolikriisi, kun hänen oli tänä keväänä yhtäkkiä muunnuttava pikkuveljestä isoveljeksi.
Onneksi isoveljen duuni on vielä aika helppo - välillä halitaan ja sitten katsotaan yhdessä Puuhapeteä...
Ehkäpä meidänkin pienisestä tulee jokus vielä iso veli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti