Ajattelin tässä kesän mittaan kirjoitella hieman Shorinji Kempon filosofisista ajatuksista ja tällä viikolla aiheena on ollut rauhallinen mieli eli Heijo Shin.
Rauhallinen mieli on pyrkimys, olotila, jossa toisten ihmisten tai tapahtumien ei anna vaikuttaa omaan käytökseen niin, että siitä koituu harmia muille tai ulospäin. Tarkoitus ei siis ole torjua tunteita tai jotenkin hylkiä niitä, vaan tunnistaa ja hallita tilannetta, vaikka kohtaisi surua, järkytystä, vihaa tai muuta kuohuttavaa elämässään.
Sellainen ihminen, joka kykenee hallitsemaan mielensä pääsee yleensä nopeasti ohi elämän konfliktitilanteista. Kannattaisi aina muistaa, että vaikka joku asia voi jollakin hetkellä harmittaa tai tuntua jatkuvan ikuisesti - näin ei kuitenkaan ole. Elämässämme on aiemminkin ollut tilanteita, joissa olemme vahvasti tunteneet jonkinlaista pettymystä tai vaikka pelkoa, mutta nämä tunteet menevät ajan kanssa ohi. Buddhalaisuudessa ajatellaan, että kaikki virtaa ja sen vuoksi ei ole hyvä kiintyä mihinkään liikaa.
Olen itse sitä mieltä, että ihmisen on hyvä muistaa, että mikään ei ole ikuista, mutta tottakai on luotettava elämän tukipilareihin ja nimenomaan siihen, että kaikesta selviää - muuten joutuu umpikuljaan ja ahdistuu. Mielen hallintaa voi harjoitella. Eräs harjoittelun muoto on yrittää haastaa sitä hakeutumalla tilanteisiin, jossa on oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tämä ei ole helppoa ja harjoituksissa kohdataan usein tällaisia tilanteita. Myönnän, että minulle vaikeaa, on esimerkiksi toisiin täysin luottaminen.
Klassinen harjoite on se, että seisotaan tuolilla ja kaadutaan taaksepäin ja annetaan muiden ottaa kiinni. Minulle hankalaa on ollut esimerkiksi korkealta putoaminen tai pääedellä hyppääminen, näihin on liittynyt pelkoja, joita olen harjoittelussani kohdannut ja jopa ylittänyt. Kuitenkin kaikki on kiinni vain mielestä - on hyvä tehdä ukemeja puulattialla, on hyvä malttaa mielensä, kun joku opastaa ja vaikka itse kokeekin tietävänsä, miten tekniikka tehdään. Näin kasvaa kuuntelijana ja kivun hallitsijana.
Heijo shin on elämän kestävä prosessi niin kuin mikä tahansa muukin Shorinji Kempo harjoite. Aina löytyy parannettavaa. Joka kerta, kun kuppi meinaa tulla liian täyteen, on hyvä miettiä: maltanko mieleni - nousenko tilanteen yläpuolelle - onko minun mieleni rauhallinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti